Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimus, TES

Talotekniikka-alan työehtosopimukset jakautuvat LVI-toimialan sopimukseen ja sähköistysalan sopimukseen. Tässä tekstissä keskitytään LVI-toimialaan.

Tämä työehtosopimus koskee LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n talotekniikka- tai rakennusalalla toimivia jäsenyrityksiä ja niiden työntekijöitä.

Täältä löydät sähköistysalan sopimuksen.

Työrauhavelvoite

Talotekniikka-alan liittojen ja niiden alayhdistysten pitää huolehtia siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Uhkaavan työtaistelun estämiseen tai rikkoutuneen työrauhan palauttamiseen täytyy ryhtyä kaikin keinoin.

Paikallinen sopiminen

Asioista on myös mahdollista sopia myös paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja kyseisen työntekijän tai työryhmän kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Se voidaan sopia määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi.

Työsuhde

Työhönoton yhteydessä on tehtävä kirjallinen työsopimus kahtena kappaleena. Siitä pitää selvitä työsuhteen ehdot, kuten työsuhteen alkamisajankohta, työsuhteen luonne (toistaiseksi voimassa oleva/määräaikainen (kesto ja peruste)), koeaika, työhönottopaikka, tehtävä, noudatettava työehtosopimus, palkan määräytymisen peruste ja palkanmaksukausi, säännöllinen työaika, vuosiloman määräytyminen ja irtisanomisaika.

Koeaika

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään kuusi kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään kolme kuukautta. Kuusi kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

Lomauttaminen ja lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa työntekijästä johtuvasta syystä. Työnantajan pitää noudattaa lomautusilmoitusaikaa.

Lomautuksen aikana työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä, jolloin lomautus voi jatkua työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

Irtisanominen

Kun työntekijä irtisanoo työsopimuksensa, irtisanomisaika on 14 vuorokautta. Työnantajan irtisanoessa irtisanomisaika riippuu työsuhteen kestosta. Kun työsuhde on jatkunut keskeytyksettä alle vuoden, irtisanomisaika on 14 vuorokautta. 1–3 vuotta jatkuneen työsuhteen irtisanomisaika on 1 kk, 3–5 vuoden 2 kk, 5–10 vuoden 3 kk ja yli 10 vuoden työsuhteen irtisanomisaika on 4 kk.

Meillä on paljon avoimia työpaikkoja

Tarjoamme tulevaisuuden työpaikkoja sekä Suomessa että kansainvälisesti ympäri maailman, löytäen oikeat osaajat kohdeasiakkaidemme tarpeisiin.

Katso työpaikat

Työaika

Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa päivätyössä kello 00.00, ellei yrityksessä toisin sovita.

Säännöllinen työaika

Talotekniikka-alan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa enintään 2 viikon pituisena ajanjaksona. Järjestelystä pitää ilmoittaa vähintään 2 viikkoa ennen ajanjakson alkua. Paikallisesti voidaan keskimääräisestä työajasta sopia toisinkin.

Vuoro-, ilta- ja yötyö

Vuorotyöjärjestelmää tulee käyttää vain, jos on pakko. Iltatyötä on työ, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työaikana. Yötyötä on työ, joka tehdään klo 23.00 – 06.00 välisenä aikana.

Työajan sijoitus

Työ alkaa päivätyössä yleensä aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo 17.00. Työajan sijoitus voidaan sopia muiden työmaalla työskentelevien ammattiryhmien työajan mukaiseksi. Materiaalien ja työkalujen haku ja palautus ja työstä mahdollisesti johtuvat selvittelyt suoritetaan työaikana.

Vapaapäivät

Kun työntekijä noudattaa 40 tunnin viikoittaista työaikaa, hänellä tulee olla sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai, paitsi silloin kun erityiset syyt vaativat työn tekemistä lauantaina.

Poikkeavasta työajasta maksettava korvaus ja siirretty työaika

Vuorotyöstä maksetaan iltatyölisää (klo 17–23) 1,04 €/h ja yötyölisää (klo 23–06) 2,10 €/h. Jos kyseessä on ylityö, josta maksetaan ylityölisää, ei ilta- tai yötyölisää makseta.

Työaikaa voidaan siirtää tilapäisesti vain, jos on pakko. Poikkeaminen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdasta pitää kohdistaa koko päivittäiseen työaikaan. Iltatyölisää (klo 17–23) maksetaan 1,04 €/h ja yötyölisää (klo 23–06) 2,10 €/h.

Tauot

Ruokatauko on tunnin mittainen ja se sijoitetaan kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin. Sitä ei lasketa työajaksi. Työntekijä saa pitää työaikana kaksi 12 minuutin taukoa, jotka lasketaan työajaksi.

Yli-, ilta- ja yötyössä pitää työntekijälle antaa joka kahden tunnin kuluttua 12 minuutin pituinen tauko.

Työvuoroluettelot

Työvuoroluettelossa pitää olla työajan alkamis- ja päättymisaika sekä päivittäiset ja viikoittaiset lepoajat. Jos työaika järjestellään poikkeavasti (vuoro-, ilta- tai yötyö), pitää työvuoroluettelot ilmoittaa kolme päivää ennen ensimmäistä työvuoroa.

Paikallisesti sovittua keskimääräiseksi järjestettyä työaikaa varten työvuoroluettelossa pitää olla vähintään kolmen viikon työvuorot tiedossa etukäteen.

Paikallinen sopiminen työajoista

Talotekniikka-alan työajoista voidaan sopia myös paikallisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sen voi tehdä pääluottamusmies ja työryhmä, jossa on yksi tai useampi samassa kohteessa työskentelevä työntekijä.

Paikallisesti voidaan sopia keskimääräisestä työajasta, että se tasoittuu enintään 26 viikon aikana samaan tuntimäärään kuin päivätyössä vastaavana aikana. Viikoittainen työaika voi olla enintään 50 tuntia ja päivittäinen enintään 10 tuntia.

Lisäksi paikallisesti voidaan sopia vapaapäivien sijoittelusta, poikkeavasta työajasta (ilta- ja yötyö) maksettavasta korvauksesta, säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista, työvuoroluettelon muuttamisesta työaikaa keskimääräistettäessä ja tasaavasta palkanmaksusta keskimääräistä työaikaa käytettäessä.

Enersense tuulivoimapuisto

Olemme päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja

Enersense on vahvasti mukana mahdollistamassa päästötöntä yhteiskuntaa toimimalla murroskauden suunnannäyttäjänä. Mahdollistamme monipuolisilla palveluillamme pohjoismaisten ja kansainvälisten teollisuus-, energia-, tietoliikenne ja rakennusalan yhtiöiden menestymisen. Tavoitteenamme on olla asiakkaidemme ensisijainen ja monipuolinen kumppani energia-alan murroksessa.

Kestävämpää ja puhtaampaa tulevaisuutta rakentamassa meillä työskentelee 2 200 enersenseläistä 40 eri maassa.

Ylityölisät

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö

Kun työntekijä tekee työtä enemmän kuin säännöllisen vuorokautisen työajan (8 tuntia tai työvuoroluettelon mukainen työaika), maksetaan palkan lisäksi ylityölisää, jonka määrä on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun työntekijä tekee työtä enemmän kuin työvuoroluettelon viikoittaisen työtuntimäärän, maksetaan palkan lisäksi ylityölisää, jonka määrä on kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta. Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman viikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

Hälytysluontoinen työ

Jos työntekijä on jo poistunut työmaalta ja hänet kutsutaan takaisin töihin, hänelle maksetaan kahden tunnin henkilökohtainen aikapalkka valmistautumis- ja peseytymiskorvauksena. Työajalta maksetaan 100 %:n lisä (keskituntiansiosta) siihen saakka, kun yrityksen työaika seuraavana aamuna alkaa. Jos työ tehdään sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, maksetaan 100 %:n lisä koko työn ajalta, kunnes yrityksen työaika alkaa. Lisäksi työntekijälle maksetaan muut lisät (sunnuntaityö tms.) ja mahdollinen viikkolepokorvaus. Matkustusaika lasketaan hälytysluontoisen työn työaikaan.

Varallaolo

Varallaolosta on sovittava kirjallisesti. Sopimuksesta pitää käydä ilmi varallaolon kesto ja luonne sekä siitä maksettava korvaus. Jos työntekijä joutuu olemaan asunnossaan koko varallaoloajan, pitää käytetystä ajasta vähintään 50 % korvata joko rahassa tai palkallisella vapaa-ajalla. Jos taas työntekijän ei tarvitse olla asunnossaan, pitää varallaoloajasta vähintään 20 % korvata joko rahassa tai palkallisella vapaa-ajalla. Palkkaperusteena on henkilökohtainen kokonaisansio. Varallaoloaikaa ei lasketa työaikaan.

Talotekniikka-alan lomaraha

Lomarahan määrä

Lakisääteiseltä vuosilomalta maksettavasta vuosilomapalkasta tai -korvauksesta maksetaan lomarahana puolet tämän vuosilomapalkan tai -korvauksen määrästä.

Oikeutta lomarahaan ei ole silloin, kun

  • työntekijä itse irtisanoo työsuhteensa
  • työnantaja irtisanoo tai purkaa työsuhteen työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella.

Lomarahan maksaminen

Lomarahan ennakko maksetaan lomalle lähdettäessä vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Ennakko on puolet lomarahasta. Lomarahan
ennakkoa eivät koske jäljempänä olevat lomarahan saamista koskevat edellytykset.

Lomarahan jälkimmäinen puolikas maksetaan sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan
tai olisi maksettu, mikäli hän on estynyt saapumasta työhön hyväksyttävästä syystä.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin lomanosan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan työntekijäkohtaisesti sopia koko lomarahan maksamisesta viimeksi annettavan lomanosan yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä ei lomarahan saamiseen edellytetä vuosiloman aloittamista.

Lomaraha hoitovapaan aikana

Silloin kun työntekijä on pois töistä hoitovapaan tai asevelvollisuus- tai siviilipalvelulain mukaiseen palvelukseen astumisen vuoksi, maksetaan
lomaraha vasta, kun työntekijä palaa työhön vapaan tai palvelusajan päätyttyä.

Hoitovapaalle jäävän työntekijän lomaraha maksetaan vuosilomalain mukaisesti pidetyltä vuosilomalta.

Palveluksen suorittamisen jälkeen työhön palatessa maksettavan lomarahan määrä lasketaan siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.

Yrityksessä voidaan sopia lomaraha tai osa siitä korvattavaksi palkallisena työssäolon veroisena vastaavana vapaana.

Työajan lyhennykset

Niillä talotekniikka-alan työntekijöillä, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, työajan lyhennyksen määrä on 96 tuntia vuodessa. Työnantaja määrää ajan, jolloin lyhennysvapaan vapaapäivät voi käyttää. Vapaata voi käyttää myös lyhentämällä päivittäistä työaikaa.

Rahallinen korvaus työajan lyhennyksestä maksetaan työajan lyhennysrahalla. Sen määrä on 5,5 % työssäoloajalta maksetusta palkasta, johon lasketaan mukaan yli- ja hätätyöstä maksettu korvaus. Työajan lyhennysraha maksetaan kunkin tilijakson mukaisena palkanmaksupäivänä.

Niille työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 tuntia ja vähintään 24 tuntia viikossa, maksetaan 5,5 %:n suuruista erillistä palkanosaa.

Miksi Enersense?

  • Nopeasti työmaalle
  • Paljon työmahdollisuuksia
  • Autetaan kaikessa
  • Mutkaton meininki
  • Reilu palkka
  • Pidämme huolta
  • Edut kunnossa
  • Väylä vakitöihin
  • Hoidamme vehkeet kuntoon

Talotekniikka-alan palkkaus, TES

Palkkaustavat

Talotekniikka-alan työtekijälle maksetaan aikapalkkaa tai urakkapalkkaa ja työstä käytetään nimitystä aikatyö tai urakkatyö. Palkkiopalkkaus sisältyy toimialakohtaisiin urakkatyömääräyksiin.

Henkilökohtainen aikapalkka

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka sisältää perustuntipalkan ja henkilökohtaisen palkanosan. Perustuntipalkka perustuu palkkaryhmään, joka määritellään vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin. Työntekijän kokonaisansio muodostuu aikapalkasta, johon lisätään erityistyölisät ja näyttötutkintolisä.

Henkilökohtaisen aikapalkan perusteena olevat perustuntipalkat 1.6.2019 lähtien:

PalkkaryhmäPalkka
S11,06 €/h
113,34 €/h
215,78 €/h
316,58 €/h
417,50 €/h

Kuukausipalkka

Aikatyössä palkka voidaan sopia maksettavaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana. Sovittu kuukausipalkka lasketaan siten, että työntekijän palkkaryhmän perustuntipalkka kerrotaan luvulla 175. Muunnettu kuukausipalkka lasketaan siten, että henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 173.

Jos työntekijä tekee työtä vähemmän kuin 40 tuntia viikossa, lasketaan sovittu kuukausipalkka seuraavasti: 175 x viikoittainen työtuntimäärä/40. Muunnettu kuukausipalkka lasketaan seuraavasti: 173 x viikoittainen työtuntimäärä/40.

Kertyneet lyhennysvapaat pidetään työnantajan määrääminä työpäivinä, eivätkä ne vähennä kuukausipalkkaa.

Nuoret työntekijät

Alle 18-vuotiaille työntekijöille, joilla ei ole ammattitutkintoa, maksetaan 80 % palkkaryhmän S perustuntipalkasta sekä toimialakohtaiset erikoislisät. Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta.

Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmä

Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmä sovitaan yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden kesken siten, että se kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja motivoi työntekoa.

Palkkaryhmän määräytyminen

Alustava palkkaryhmä määritellään talotekniikka-alan eri toimialoille yhteisten ja toimialakohtaisten vaativuusryhmien perusteella. Samalla määritellään väliaikainen henkilökohtainen palkanosa. Tarkempi palkkaryhmän määrittely tehdään kolmen kuukauden kuluessa, jolloin työntekijän pitää esittää aiempi työhistoriansa, joka vaikuttaa määrittelyyn. Sen perusteella palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

Työntekijän henkilökohtainen palkanosa määritellään kehityskeskustelun perusteella.

Tehtävien vaativuusryhmittely

Palkkaryhmän määrittelee palkkaukseen ja henkilöstöpolitiikkaan perehtynyt työnantajan edustaja ja asianomainen työntekijä.

PerusluokitusPutkiEristysIlmastointi
Työssä perehdytään toimialan tavallisimpiin tarvikkeisiin ja asennustapoihin. Perehtymisaika enintään 24 kk.Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista.Työ tehdään toisen eristäjän avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamistaTyö tehdään mallin mukaan asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista.
1. Työssä vaaditaan perustietämys toimialan tavallisimmista tarvikkeista ja asennus tavoista.1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä LVV-asennuksista1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä eristystöistä1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä IV-asennuksista.
2. Työssä vaaditaan toimialan määräysten ja työpiirustusten ja asennustapojen hyvä osaaminen ja tunteminen2. Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustusten mukaan tehtävistä LVV-asennuksista tai tehtävä käsittää LVV- kunnossapitotehtäviä2. Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä LV- ja jäähdytyseristyksistä tai IV-eristyksistä.2. Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustusten mukaan tehtävistä IV- ja konesaennuksista tai tehtävä koostuu IVkunnossapitotehtävistä
3. Työssä vaaditaan toimialan kahden osaamisalueen hallinta ja omatoiminen toteutusosaaminen projekti- ja kunnossapitotoiminnoissa3. Tehtävä koostuu työselityksen ja -piirustusten mukaan tehtävistä LVV- ja erikoisputkistoasennuksista tai tehtävä käsittää LVV- ja erikoisputkiston kunnossapitotehtävät.3. a) Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä LV- ja jäähdytyseristyksistä sekä IV-eristyksestä tai valmiiden peltiosien asennuksista. b) Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä IV-eristyksistä ja LV- ja jäähdytyseristyksistä tai valmiiden peltiosien asennuksista.3. Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustusten mukaan tehtävistä IV- asennuksista ja vaativista koneasennuksista tai tehtävä käsittää IV- ja koneasennusten kunnossapitotehtäviä.
4. Työssä vaaditaan itsenäinen kokonaisvaltainen osaaminen toimialan rakennus- tai teollisuuden kone- ja laiteasennuksissa4. Tehtävä koostuu vaihtelevien projektien kuten sairaaloiden, laboratorioiden, rahtiterminaalien, autokorjaamoiden, meijerien ja teollisuuslaitosten asennusten ja muutostöiden tai kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta.4. Tehtävä koostuu vaihtelevien kuten kylmä-, palo-, ääni-, ja korkealämpöeristys- ja kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen osaamisesta4. Tehtävä koostuu vaihtelevien projektien kuten toimisto/ liikerakennusten isojen tuotantolaitosten, urheiluhallien ja kalliosuojien asennusten- ja muutostöiden tai kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta

Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määritellään oheisen matriisin ja kehityskeskustelun perusteella. Jokaiselle työntekijälle on maksettava henkilökohtainen palkanosa. Vuosittain käydään uusi kehityskeskustelu, jonka perusteella henkilökohtainen palkanosa nousee tai pysyy ennallaan.

Arviointimatriisin soveltaminen

Matriisin numeroidut pystyrivit ovat pisteitä. Pisteluku kolme osoittaa, että ominaisuus on keskimääräistä tasoa. Alhaisemmalla pisteluvulla ominaisuus on alle keskimääräisen tason ja kolmea suurempi pisteluku osoittaa keskimääräistä ylemmän tason.

Kun työntekijän palkkaryhmä muuttuu, säilyy henkilökohtainen palkanlisä ennallaan.

Lisät ja niiden maksuperusteet

Näyttötutkintolisät

Talotekniikka-alan ammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan tutkintolisää 0,50 €/h. Erikoisammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan tutkintolisää 0,92 €/h. Aikaisemmin suoritetut näyttötutkinnot, joista edellä mainittu lisä on maksettu, kuuluvat lisän piiriin. Kun tutkintotodistuksen esittää työsuhteen alkaessa, lisää aletaan maksaa heti.

Erityistyölisä

Henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä.

Etumieslisä

Jos putki- tai ilmastointityöhön sisältyy ennakkoarvion mukaan yli 100 normituntia, ja se sovitaan tehtäväksi aikatyönä, on työkohteessa yksi etumies. Putki- tai ilmastointiasentajalle, joka toimii työkohteessa etumiehenä, maksetaan etumieslisää vähintään 0,58 €/h.

 

Matkakustannukset

Päivittäiset matkakustannukset

Vähintään 4 tuntia kestävästä työstä yrityksen toimipaikan ulkopuolella maksetaan ateriakorvauksena ¼ x kotimaan päiväraha/päivä. Ateriakorvauksen lisäksi maksetaan edestakainen matkalippu työtekijöille, joiden työmatka ylittää sovitut paikkakuntakohtaiset rajat.

Yrityksessä voidaan sopia, että matkakustannusten (matkalippu ja matka-aika) korvaukset lasketaan etäisyytenä yrityksen toimipaikasta. Jos työmaa sijaitsee paikkakuntakohtaisesti määritettyjen kilometrirajojen ulkopuolella yrityksen toimipaikasta, työntekijälle korvataan päivittäinen matkalippu työmaalle ja takaisin. Oman auton käytöstä sovitaan erikseen.

Matkatyöt ja päivärahat

Kun työ tehdään vieraalla paikkakunnalla, josta työntekijä ei pääse yöksi kotiinsa, hänelle korvataan matkakustannukset kodin ja komennuspaikkakunnan välillä sekä komennuspaikalla asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset.

Työ ulkomailla

Päiväraha, matkakustannukset ja majoitus

Ulkomaankomennuksella työntekijällä on oikeus päivärahaan, joka on vähintään kotimaan päivärahan suuruinen. Se maksetaan normaalin palkan yhteydessä.

Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta työsuhteen alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustamisajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työskentelypaikkakunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.

Työaika

Suomen työaikamääräyksiä sovellettaessa työaika voidaan järjestää siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa enintään 6 kuukauden tasoittumisjaksolla. Jos ulkomaantyön kesto on alle 6 kuukautta, tasoittumisjakso voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen.

Työsopimus

Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä ennen työntekijän lähtöä työntekomaahan. Työsopimuksesta tulee ilmetä työsopimuslain edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kustantamat kotimatkat, matkakustannusten korvaus työntekomaassa ja palkanmaksutapa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.

Tuntikortit

Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön tuntikortit, joista työntekijä kortin täytettyään saa itselleen jäljennöksen. Tuntikortit voidaan täyttää myös sähköisesti.

Työntekijän on niin aika- kuin urakkatöissäkin säännöllisesti merkittävä suorittamansa työn laatu, samoin kuin siihen käytetyt tuntimäärät, ateriakorvaukset, matkakulut, lisät jne. työnantajalle esitettävään tuntikorttiin.

Jos kyseinen työ ei kuulu tilaajan ja työnantajan väliseen urakkaan, on tuntikorttiin tai vastaavaan tositteeseen saatava tilaajan tai hänen edustajansa kirjallinen hyväksyminen. Sama koskee myös sellaisia töitä, jotka kokonaan suoritetaan ns. laskutyönä.

Palkanmaksupäivä

Palkanmaksukausi on 2 viikkoa, ellei kyseessä ole sovittu kuukausipalkka. Palkanmaksupäivä on perjantai, ellei yrityksessä ole muusta sovittu.

Työntekijälle tulee antaa hänelle maksettavasta palkasta erittely palkanmaksukausittain, josta palkanmuodostusperusteet käyvät riittävän selvästi ilmi, kuten erikseen aika ja urakkatyö, ylityö ja sunnuntaityö, matkakorvaukset, ateriakorvaukset ja päivärahat, veronpidätykset jne. tarpeen mukaan.

Vuosiloma

Lakisääteiseltä vuosilomalta maksettavasta vuosilomapalkasta tai -korvauksesta maksetaan lomarahana 50 % tämän vuosilomapalkan tai -korvauksen määrästä. Lomarahan ennakko suoritetaan lomalle lähdettäessä vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Ennakko on puolet lomarahasta.

Sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä

Työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta keskituntiansion mukaan sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjakson työpäiviltä seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisestiAjanjakso
1 kuukauden mutta alle 3 vuotta28 kalenteripäivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta35 kalenteripäivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta42 kalenteripäivää
10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää

Työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjaksolta maksetaan täysi palkka, vaikka työsuhde olisi kestänyt alle kuukauden.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden ja ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, kevytmielisellä elämällä, tai työkyvyttömyys ei ole aiheutunut muualla tehdystä ansiotyöstä, eikä sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa.

Jos työsuhde on kestänyt alle 6 kuukautta eikä kyseessä ole työtapaturma, on työkyvyttömyyden alkamispäivä tai jos työkyvyttömyys on alkanut kesken työpäivän, sitä seuraava työpäivä palkaton. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi arkipäivää, maksaa työnantaja palkan työkyvyttömyyden alusta alkaen.

 

Sairaudesta ilmoittaminen ja lääkärintodistus

Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijän pitää ilmoittaa siitä viipymättä.

Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnantajan hyväksymän lääkärin antama todistus sairaudestaan.

Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella

Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa sovittava omailmoitusmenettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Jos omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä enintään 3 vuorokauden sairauspoissaoloissa.

Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esimiehelleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa. Työnantaja voi perustellusta syystä vaatia työkyvyttömyyden osoitukseksi lääkärintodistusta

Lapsen sairaus

Jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, maksetaan työntekijälle korvaus lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta. Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa tässä sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona.

Lapsen sairaudesta pitää olla lääkärintodistus. Lisäksi molempien vanhempien pitää olla ansiotyössä ja poissaolosta pitää tehdä selvitys.

Talotekniikka-alan työturvallisuusmääräykset

Työnantajan tulee järjestää työt siten, että työssä noudatetaan työturvallisuuslakia ja työsuojelumääräyksiä. Tapaturmien välttämiseksi tulee ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Liikenneväylät

Jos liikenne aiheuttaa tapaturman vaaran, on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vaaran välttämiseksi. Työntekijän pyynnöstä työnantajan on huolehdittava vartioinnista. Vartija ei saa poistua vartiointipaikalta ennen työn päättymistä.

Kontaktiliimaus

Kontaktiliimaustöissä noudatetaan valmistajan ilmoittamia suojeluohjeita.

Hepatiittirokotus

Jos työterveyshuolto toteaa tarpeelliseksi, työnantaja kustantaa työntekijälle hepatiitti A- tai B-rokotuksen. Sopijapuolet suosittelevat seuraavaa: Työnantaja kustantaa hepatiitti A-rokotuksen (rokotteen sekä rokotuksen kulut) sellaiselle työntekijöille, jotka altistuvat työssään jätevedelle. Hepatiitti B-rokotuksen (rokotteen sekä rokotuksen kulut) työnantaja kustantaa niille työntekijöille, jotka joutuvat työskentelemään terveydenhuoltoon, ravintolatoimintaan tai jäteveden puhdistukseen liittyvissä korjaus- tai saneerauskohteissa.

Suojavaatetus, työvälineet ja sosiaalitilat

Työntekijälle annetaan omaksi tai käyttöön suojapukuja ja turvajalkineet. Suojapukuja annetaan keskimäärin kaksi ja turvajalkineita yksi pari vuodessa. Suojavaatetuksessa tulee lisäksi ottaa huomioon työvaatetuksen paloturvallisuus, kylmät sääolosuhteet, jolloin annetaan käyttöön tai omaksi lämpöhaalari tai vastaava, sekä muut työvaatetukselle asetettavat erityisvaatimukset.

Tarkkuutta vaativissa tehtävissä työskenteleville (esim. hitsaustyöt) työnantaja hankkii optisesti hiotut suojalasit silloin, kun työterveyshuolto on todennut ne tarpeellisiksi.

Työnantaja on velvollinen hankkimaan työntekijän käytettäväksi työn edellyttämät kunnolliset, ajanmukaiset ja turvalliset työvälineet putki- ja ilmastointiasentajille.

Jos työmaan on suuri ja jatkuva, tulee työnantajan huolehtia käyttöön sosiaalitilat. Sosiaalitilojen on oltava siistit ja sisältää kunnolliset pesumahdollisuudet. Tilat pitää siivota päivittäin.

Ryhmähenkivakuutus ja ammattiyhdistysmaksut

Työnantaja ottaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen.

Työnantaja pidättää työntekijän valtuutuksella ammattiliitoille tulevat ammattiyhdistysjäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liittojen määräämille tileille.

Sopimus on tässä pääpiirteittäin, lue tarkemmat määräykset LVI-alan työehtosopimuksesta.