Tietoliikenneyhteys on Kanta-Hämeen uuden keskussairaalan näkymätön selkäranka

Nykyinen sairaanhoito toimii pitkälti tietoliikenneverkon varassa. Potilasta ei enää tarkkailla vain silmin, vaan jatkuvasti erilaisilla sensoreilla, jotka vaativat tietoliikenneverkkoa. Lämpötilaa, sykettä ja muita elintoimintoja seuraavat järjestelmät välittävät tietoa hoitajille ja lääkäreille reaaliajassa. Ilman toimivaa verkkoa tieto ei kulje.

Enersensen tietoliikenneasentajat rakensivat sairaalaan Telian tietoliikenneverkon ja mobiilitukiasemat niin, että ne kestävät myös poikkeustilanteita. Tietoliikenneverkko rakennetaan nykyään sairaaloihin aivan eri mittakaavassa kuin ennen.

Jokaisessa huoneessa oma tukiasema

Assi-sairaalan tietoliikenneverkko on poikkeuksellisen kattava. Rakennukseen on asennettu noin tuhat verkkolaitetta ja satoja kytkimiä. Tukiasemia on noin 700 – käytännössä lähes jokaisessa potilashuoneessa, käytävällä ja leikkaussalissa.

Assi on pinta-alaltaan noin 14 jalkapallokentän kokoinen valtava kokonaisuus. Tietoliikenneverkko kulkee rakennuksessa jakamoiden, kaapelointien ja tukiasemien kautta kerroksesta toiseen. Tukiasema on pieni, noin 20 sentin kokoinen valkoinen laite katossa. Se välittää langattoman verkon signaalin, jonka kautta toimivat niin potilasmonitorit, mobiililaitteet kuin monet hoitotyön järjestelmätkin. Verkon pitää toimia kaikkialla.

“Kun potilasta siirretään osastolta toiselle, laitteiden täytyy pysyä verkossa koko ajan. Siksi tukiasemia on asennettu jopa hisseihin, jotta potilaan monitorointi ei katkea siirron aikana”, sanoo Enersensen tietoliikenneasennuksista ja kunnossapidosta vastaava johtaja Satu Forsman.

Moninkertainen yhteys varmistaa toiminnan

Terveydenhuollon digitalisaatio on lisännyt tietoliikenteen merkitystä nopeasti. Röntgen- ja magneettikuvat, potilastietojärjestelmät ja monet muut palvelut toimivat verkon kautta. Tämän vuoksi Assin yhteys turvattiin moninkertaisesti. Jos jokin yhteys, kytkin tai reitti verkossa vikaantuu, liikenne ohjautuu automaattisesti toista reittiä pitkin. Käyttäjä ei yleensä huomaa mitään.

“Hyvin rakennettu verkko on näkymätön. Verkko huomataan vasta silloin, jos jokin lakkaa toimimasta. Pyrimme tekemään kunnossapidon ennakoivasti niin, että vikoja ei koskaan synnykään”, Forsman sanoo.

Enersense jatkaa verkon operointia ja kunnossapitoa myös jatkossa. Sairaalassa on satoja lähes samanlaisia tiloja ja satoja tukiasemia, ja verkkoa rakentaneet asentajat tuntevat rakennuksen usein paremmin kuin moni muu.

“Tietoliikenneverkkoa oli rakentamassa Enersenseltä noin kymmenen osaajaa, jotka työskentelivät hankkeessa noin vuoden ajan. Kun rakennetaan täysin uutta, ei ole valmista pintaa mihin asentaa, joten työ etenee vaiheittain ja muiden kumppanien etenemisen mukaan. Onneksi yhteistyö Telian, rakennusyrityksen ja sairaalan välillä toimi hyvin”, Forsman sanoo.

Kanta-Hämeen keskussairaalan tietoliikenneverkko on Telian omistama.