Vähäpäästöinen betoni pienentää rakentamisen päästöjä

Etelä-Pohjanmaan Alajärven ja Keski-Suomen Petäjäveden välille rakennettavassa kantaverkon voimajohdossa hyödynnetään vähäpäästöistä betonia, jonka hiilidioksidipäästöt ovat noin 15 prosenttia pienemmät kuin perinteisen betonin.

Vähäpäästöisiä betonielementtejä käytetään voimajohtopylväiden perustuksissa, jotka haudataan useiden metrien syvyyteen maahan. Yksittäisen jalustan paino voi olla jopa kolme tonnia.

”Yhdessä hankkeessa voidaan säästää kymmeniä tonneja CO₂-päästöjä pelkästään betonivalinnoilla. Enersensen tavoitteena on tuoda jokaiseen projektiin vaihtoehtoja, jotka vähentävät päästöjä ja tukevat asiakkaiden kestävyystavoitteita”, kertoo Enersensen voimajohtoliiketoiminnan johtaja Santeri Hirvonen.

Materiaalivalinnoilla vaikutetaan suoraan rakentamisen päästöihin

Rakennusalan päästöistä merkittävä osa syntyy teräksestä ja betonista. Siksi materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa suoraan projektien ilmastovaikutuksiin.

Betonielementit on Enersenselle toimittanut suomalainen betoniteollisuusyritys Lujabetoni.

”Vähäpäästöisten materiaalien käyttö on vielä kehittyvä alue, mutta olemme huomanneet, että kiinnostus niitä kohtaan kasvaa nopeasti infrarakentamisessa. Ensimmäiset suuret hankkeet ovat tärkeitä, koska ne luovat kokemusta ja vauhdittavat laajempaa käyttöönottoa ja kysyntää. Hienoa, että Enersense on tässä edelläkävijä”, kertoo yksikönjohtaja Tuomo Eilola Lujabetonilta.

Alajärvi-Petäjävesi-voimajohtohanke on ensimmäinen iso voimajohtokokonaisuus, joka rakennetaan kokonaan vähäpäästöisillä betonielementeillä. Enersense pilotoi vähäpäästöistä betonia voimajohtorakentamisessa tiettävästi ensimmäisenä Suomessa viime vuonna, kun se rakensi noin kolmasosan 117 kilometrin voimajohdosta vähäpäästöisellä betonielementeillä Pohjois-Pohjanmaalla.

“Toivon, että tulevaisuudessa vähäpäästöiset materiaalit muodostuvat uudeksi normaaliksi rakentamishankkeissa. Kehitys edellyttää koko arvoketjun yhteistyötä – asiakkaan, toteuttajan ja materiaalitoimittajan”, Hirvonen sanoo.

Projektin loppuasiakas on Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid.