Harrastuksesta ammatiksi: kun yhteys katkeaa, alkaa ongelmanratkaisu

Kun Kaapo on tarkastanut järjestelmästä päivän tehtävät, hän hakee valokuidun ja tarvittavat materiaalit lähimmältä varastolta Helsingistä ja suuntaa pakettiautolla kohteeseen. Kohteet sijaitsevat eri puolilla pääkaupunkiseutua ja sen ympäristössä.

Asentajan arjesta menee paljon aikaa autossa, mikä ei Kaapoa haittaa.

”Uusimmat musat vaan päälle, niin hyvin viihtyy. Eikä Enersensellä ole sellaista asentajakaveria, jonka kanssa harmittaisi lähteä keikalle.”

Yleensä päivään mahtuu yksi tai kaksi keikkaa. Yksinkertaistettuna työ on kuitujen korjaamista, asennusta ja testaamista. Ennen kaikkea työ on Kaapon mukaan ongelmanratkaisua.

”Tärkein työni on ymmärtää, mistä kaikesta vika voi johtua.”

Isän jalanjäljissä työ vie paikkoihin, joihin harva pääsee

Kaapon polku alalle alkoi jo nuorena. 14-vuotiaana hän kulki alalla toimivan isänsä mukana. Ensimmäistä kertaa tositoimiin pääsi, kun Kaapo sai auttaa isää kasaamaan kaapeleita Helsingin metroon. Teinipojasta ala näytti kiinnostavalta. Hän päätyi kuitenkin opiskelemaan eri alaa, energiatekniikkaa.

”Neljä kesää sitten soitin nykyiselle esihenkilölleni ja esittelin itseni. Kerroin, että haluaisin mobiiliasentajaksi, sillä haluaisin kiivetä tukiaseman mastoon. Hetken juteltuamme hän totesi, että maan pinnalla löytyisi töitä, jos kiinnostaa.”

Ensimmäisenä kesänä Kaapo teki tonttisuunnitelmia eli karttoja siitä, minne valokuitu voidaan kaivaa. Toisena kesänä mukaan tulivat asennuskeikat, kun rakennusten järjestelmiä – kuten lämmitys ja ilmanvaihto – muutettiin etäohjattaviksi. Viime kesänä Kaapo pääsi jo lähelle mobiilimastoa, nimittäin huoltamaan tukiasemia tornin juurella.

Vaikka mobiilimastot jäivät haaveeksi, myös kenttätyöt ovat tarjonneet pääsyn poikkeuksellisiin paikkoihin.

”Olen ollut mukana rakentamassa yhteyksiä esimerkiksi väestönsuojiin ja korkean profiilin valtiovierailujen pressihuoneisiin.”

Monipuolinen ala rikkoo mielikuvia

Kaapon mukaan asentajan työ on monipuolisempaa kuin hän aluksi luuli.

”Tämä ei ole pelkästään sitä, että ollaan työhousut jalassa kaapelia vetämässä, vaikka sitäkin tehdään. Asentajan pitää ymmärtää systeemisiä kokonaisuuksia. Pitää olla hyvät hoksottimet ja sosiaalisia taitoja.”

Lisäksi valokuidun hitsaaminen on pikkutarkkaa.

”Valokuitu on käytännössä hiusta ohuempaa lasia, joka pitää saada paikalleen.”

Asiakastapaamisissa Kaapo toimii usein sekä Enersensen että asiakkaan edustajana.

”Pidän ihmisten kanssa työskentelystä. Joskus asiakkaita turhauttaa, kun netti ei toimi. Silloin tarvitaan sosiaalista pelisilmää. Joskus taas saa kahvitarjoilun.”

Kaapon tiimissä on kolmisenkymmentä kollegaa. Haastattelua edeltävällä viikolla koko tiimi vietti kesäisen tiimipäivän Uunisaaressa, risteilemässä ja saunomassa.

”Enersensellä on tosi kiva työyhteisö. Menen toimistolle aamukahville aina kun mahdollista, jotta kenttäpäiviin saa myös yhteisöllisyyttä. Työyhteisön takia kestän jopa työn huonoimman puolen – aikaisen heräämisen”, Kaapo nauraa.