Kari Sundbäckin blogi: vähäpäästöisestä teräksestä tulee yrityksille kilpailuetu

Teräs on tärkeä rakentamisen materiaali, mutta sen tuotanto aiheuttaa yli kymmenesosan maailman hiilidioksidipäästöistä. Vähäpäästöisempiä tuotantotapoja on jo olemassa, ja meidän on siirryttävä niihin mahdollisimman nopeasti. Minulle on tärkeää, että johtamani yritys on osa tätä muutosta.

Yksittäinen materiaalivalinta voi ratkaista projektin hiilijalanjäljen

Enersensellä tavoitteemme on vähentää päästöjämme niin, että ne ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa, eli vähintään 40 % vuoden 2023 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Tunnistan, että tavoite on kunnianhimoinen, mutta meillä on keinoja sen saavuttamiseen.

Kaikkein vaikuttavinta tämän tavoitteen kannalta on lisätä vähäpäästöisten materiaalien käyttöä, sillä ostamamme tuotteet ja palvelut tuottavat yli 90 prosenttia hiilijalanjäljestämme. Samalla voimme kasvattaa omaa hiilikädenjälkeämme – eli positiivista ilmastovaikutusta.

Lounais-Suomeen on pian valmistumassa kolme kantaverkon sähköasemaa, joissa on käytetty kierrätysterästä. Sen hiilidioksidipäästöt ovat noin 40 prosenttia pienemmät kuin tavallisen teräksen. Projekti ei olisi ollut mahdollinen ilman asiakkaan – Fingrid – vahvaa sitoutumista.

Lisäksi teemme yhteistyötä WWF Suomen kanssa tukemalla vähäpäästöisen teräksen käytön lisäämistä rakentamishankkeissa. Ympäristöjärjestö on ollut meille tärkeä kumppani, kun olemme tarvinneet riippumatonta asiantuntemusta teräksen ympäristövaikutuksista. Toukokuussa 2026 tuotimme yhdessä nettisivuillemme oppaan vähäpäästöisen teräksen hankinnan tueksi. Toivon, että se tukee asiakkaitamme vähäpäästöisemmän teräksen valinnassa.

Olemme mukana vähäpäästöisen teräksen lisäämisessä myös muilla tavoin: asennamme putkistot ja teräsrakenteet vedenkäsittelylaitokseen, joka rakennetaan maailman ensimmäiseen laajamittaiseen vihreän teräksen tehtaaseen Pohjois-Ruosin Bodenissa. Vedenkäsittely on keskeinen osa vihreän terästehtaan toimintaa. 

Myös EU kannustaa vähähiilisiin materiaaleihin. Komission tänä vuonna antamassa asetusehdotuksessa esitetään, että tietyissä julkisissa hankinnoissa vähähiilisen teräksen osuudelle asetettaisiin vähimmäisvaatimuksia vuodesta 2029 lähtien. Siirtyminen vähäpäästöisiin materiaaleihin voi siis tulla nopeammin kuin uskommekaan.

Yritysten hankintapäätökset ohjaavat terästeollisuuden investointeja

Terästä tuotetaan tällä hetkellä pääosin kahdella menetelmällä: rautamalmista ja kierrätysteräksestä.

Kierrätysteräksen tuotannon päästöt ovat merkittävästi pienempiä, koska suurin osa tavanomaisen teräksen päästöistä syntyy rautamalmin kivihiilipelkistyksessä. Kierrätysteräs ei kuitenkaan riitä kattamaan maailman teräksen kysyntää, vaikka teräs on yksi maailman tehokkaimmin kierrätetyistä materiaaleista. Kestävä, pitkän aikavälin ratkaisu onkin neitseellisen teräksen valmistaminen vedyn avulla ja uusiutuvalla energialla.

Lyhyellä aikavälillä kyse on olemassa olevien vaihtoehtojen hyödyntämisestä. Pitkän aikavälin onnistumisen ratkaisee kysynnän vahvistaminen nyt. Vuoteen 2030 mennessä 71 % maailman teräsmasuuneista tulee teknisen käyttöikänsä päähän. Jos vähäpäästöinen teräs ei kiinnosta rakentajia, investoinnit voivat kohdistua korkeapäästöisiin teknologioihin. Se lukitsisi ilmastopäästöt korkeammalle tasolle vuosikymmeniksi.

Tällä hetkellä yritykset tekevät, kenties tietämättään, koko markkinaa muovaavia päätöksiä. Yritysten hankinnat vaikuttavat siihen, miltä koko toimiala näyttää tulevaisuudessa. Ne, jotka rakentavat toimitusketjut ja osaamisen nyt, ovat askeleen edellä.