Työkalupakki vähäpäästöisen teräksen hankintaan

 

Terästuotannon ilmastovaikutukset ovat merkittäviä

Teräksen tuotanto aiheuttaa 7–8 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja 11 % hiilidioksidipäästöistä. Se on yksi merkittävimmistä yksittäisistä teollisuuden päästölähteistä globaalisti.

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 °C:een ei ole mahdollista ilman merkittäviä päästövähennyksiä terässektorilla. Samalla teräs on tärkeä ja kierrätyskelpoinen materiaali, jota käytetään muun muassa energiamurroksessa ja infrastruktuurissa. Vihreän siirtymän investointeihin tarvitaan terästä. Kysyntä ei siis ole vähenemässä – sen on muututtava vähäpäästöisemmäksi.

Perinteinen teräksenvalmistus aiheuttaa runsaasti päästöjä. Masuuni–happikonvertteriprosessissa yhden raakaterästonnin valmistus tuottaa keskimäärin yli kaksi tonnia CO₂-ekvivalenttipäästöjä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että teräksenvalmistuksen päästöt laskevat vuoteen 2050 mennessä noin 0,11 hiilidioksiditonniin yhtä raakaterästonnia kohden.

Terässektorin muutos edellyttää mittavia investointeja, panostusta uusiin teknologioihin ja pitkäjänteistä sitoutumista. Terästuotantolaitokset ovat pitkäikäisiä, ja nyt tehtävät investointipäätökset määrittävät päästötason vuosikymmeniksi. Vähäpäästöisen teräksentuotannon teknologia on jo olemassa, ja siksi kysynnän merkitys on nyt ratkaiseva.

Teknologia vähäpäästöiseen teräkseen on jo saatavilla

Terästä tuotetaan tällä hetkellä pääosin kahdella menetelmällä:

  • Masuuni–happikonvertteriprosessi (BF–BOF), johon syötetään rautamalmia
  • Sähkökäyttöinen valokaariuuni (EAF), johon syötetään kierrätysterästä

Neitseellistä rautamalmia on mahdollista pelkistää myös vedyn avulla. Tämä kolmas teknologia mahdollistaa lähes nollapäästöisen tuotannon. Suorapelkistetty rauta (DRI) jalostetaan teräkseksi valokaariuunissa (H₂ DRI–EAF).

Vetyyn perustuvassa DRI-prosessissa hiilen sijaan käytetään pelkistysaineena vetyä. Kun koko prosessi toimii uusiutuvalla sähköllä, päästöt voivat vähentyä jopa 97 % verrattuna perinteiseen BF–BOF-prosessiin.

Rautamalmin pelkistyksessä käytettävä vihreä vety tuotetaan uusiutuvalla sähköllä elektrolyysissä, jolloin prosessi on hiilidioksidipäästötön. Toisin kuin harmaa tai sininen vety, jonka tuotannossa käytetty sähkö ei ole uusiutuvaa, vihreä vety ei ole riippuvainen fossiilisista polttoaineista.

Suurin osa teräksen tuotannon päästöistä syntyy arvoketjun alkupäässä, eli rautamalmin pelkistyksessä. Siksi kierrätysteräksen käyttö tuotannon raaka-aineena vähentää päästöjä merkittävästi. Terässektorin dekarbonisaatioon tarvitaan kuitenkin erityisesti vähäpäästöistä primäärituotantoa eli teräksen valmistusta rautamalmista, sillä kierrätysteräs ei riitä kattamaan maailman teräksen kysyntää vielä ainakaan 70 vuoteen. Investoinnit uusiin vähäpäästöisiin tuotantolaitoksiin toteutuvat vain, jos teräksen käyttäjiltä tulee riittävän vahva kysyntäsignaali.

Yrityksillä on suuri rooli vähäpäästöisen teräksen markkinassa

Yritykset voivat vaikuttaa teräksen ilmastovaikutuksiin kahdella aikaperspektiivillä. Lyhyellä aikavälillä kyse on olemassa olevien vaihtoehtojen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä. Pitkällä aikavälillä ratkaisevaa on se, millaisia kysyntäsignaaleja markkinoille annetaan tulevaisuuden investointipäätöksiä varten.

Lyhyellä aikavälillä monille teräslaaduille on jo saatavilla keskimääräistä vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Näiden hyödyntäminen voi pienentää arvoketjun päästöjä merkittävästi verrattuna markkinoiden keskiarvoon.

Pitkällä aikavälillä yritysten rooli korostuu erityisesti lähes nollapäästöisen teräksen kysynnän vahvistamisessa. Näitä tuotantolaitoksia rakennetaan parhaillaan, ja investointipäätökset ovat vahvasti riippuvaisia siitä, kuinka uskottavana tuleva kysyntä nähdään. Tällä hetkellä vähäpäästöisesti tuotettu teräs on hieman tavallisen teräksen markkinahintoja kalliimpaa, joten maksuhalukkuuden osoittaminen on tärkeä signaali. Mikäli EU:n päästöoikeuksien hinta nousee, vihreän teräksen kilpailukyky paranee.

Mitä tarkoitetaan vähäpäästöisellä teräksellä?

Vähäpäästöiselle teräkselle on useita kansainvälisiä määritelmiä. Eri standardit, aloitteet ja politiikkakehykset määrittelevät päästötasot hieman eri tavoin.

Lisäksi useat terästuottajat ovat kehittäneet omia tuotemerkkejään erottaakseen keskimääräistä pienemmän hiilijalanjäljen omaavat tuotteet. On tärkeää erottaa toisistaan kolmannen osapuolen varmentamat standardit ja yritysten omat brändit.

Tässä yhteydessä vähäpäästöinen teräs kattaa:

  • Lähes nollapäästöisen teräksen (1,5 °C -polun mukainen)
  • Matalapäästöisen teräksen (selvästi, esim. 30 %, nykyistä keskiarvoa pienemmät päästöt)

Science Based Target initiative on laskenut terästeollisuuden reilun osuuden globaalista CO2-päästöbudjetista, jolla maapallon keskilämpötilan nousu saadaan pysymään 1,5 °C:een rajoissa. Tällä polulla pysyminen edellyttää hyvin nopeaa siirtymistä lähes nollapäästöiseen teräkseen.

 

  • Standardit ja protokollat

    Teräksen tuottajien tarpeisiin kehitettyjä standardeja:

    ResponsibleSteel
    Globaali sertifiointikehys, joka arvioi teräksen toimitusketjun ympäristö-, sosiaali- ja hallintokriteerejä. Määrittelee neljä tasoa sille, kuinka vähäpäästöistä teräksen tuotanto on.

    WRI’s GHG Protocol for Steel
    Kansainvälinen laskentakehys, joka ohjeistaa, miten terässektorin päästöt (Scope 1–3) mitataan ja miten päästöt suhteutetaan tuotettuun teräsmäärään.

    World Steel Association’s Protocols
    Ohjeistukset päästövähennysten kohdentamiseen tuotteisiin chain-of-custody -lähestymistavan avulla. Se tarkoittaa toimitusketjun jäljitettävyyttä ja päästöhyötyjen luotettavaa kohdentamista tuotteille.

    ISO 14404 -sarja
    Standardi laitostason CO₂-päästöjen ja päästöintensiteetin laskentaan.

    LESS
    Saksalainen standardi, joka kattaa jo merkittävän osan EU:n teräksentuotannosta. Perustuu samankaltaiseen lähestymistapaan kuin ResponsibleSteel: vaadittavat päästötasot riippuvat romun osuudesta tuotantopanoksissa.

    Tulossa: EU:n vähäpäästöisen teräksen merkintä
    Keväällä 2026 EU:n komission ilmoitti ryhtyvänsä valmistelemaan vähäpäästöisen teräksen merkintää EU:n sisämarkkinoille. Tämä järjestelmä perustuisi Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaan ESPR-asetukseen.

  • Aloitteet vähäpäästöisen teräksen kysynnän vauhdittamiseksi

    Teräksen kysynnän vauhdittamiseksi on luotu lukuisia vapaaehtoisia aloitteita ja työkaluja:

    First Movers Coalition

    Globaali julkisen ja yksityisen sektorin aloite, joka luo kysyntää vähäpäästöisille materiaaleille suurten ostajien sitoumusten kautta. Tavoitteena nopeuttaa teollisuuden siirtymää kohti lähes päästötöntä tuotantoa.

    RMI Center for Climate Aligned Finance – Sustainable Steel Principles

    Rahoitusalan periaatteet, joiden avulla pankit ja sijoittajat arvioivat teräsyhtiöiden ilmastotoimien uskottavuuden ja ohjaavat pääomia 1,5 °C -yhteensopivaan terästuotantoon.

    SteelZero Initiative

    Yritysten vapaaehtoinen sitoumusohjelma, jossa jäsenet lupaavat lisätä vähäpäästöisen ja lähes päästöttömän teräksen käyttöä hankinnoissaan ja siten kasvattaa markkinakysyntää.

    Science Based Targets Initiative (SBTi)

    Kansainvälinen viitekehys, joka todentaa yritysten ilmastotavoitteet tieteeseen perustuviksi ja ohjaa asettamaan 1,5 °C -polun mukaiset päästövähennykset myös teräkseen liittyvissä Scope 3 -päästöissä.

    Useiden kansainvälisten aloitteiden mukaan teräs on lähes nollapäästöistä, kun sen päästöt ovat 0,05–0,4 tCO₂-ekv. terästonnia kohden. Taso vaihtelee romun osuuden mukaan.

    Teräksen tuottajien omat tuotemerkit

    Kansainvälisten standardien välisessä kilpailussa ei ole löytynyt selkeää voittajaa. Hankinnan kannalta tilannetta monimutkaistaa entisestään viime vuosien vahva trendi: Yhä useampi teräksentuottaja on lanseerannut oman vähäpäästöisen teräksen tuotemerkin. Näitä brändejä tarjotaan yrityksille, jotka pyytävät tarjouksessa vähäpäästöisempää terästä. Yritysten erilaisten tuotemerkkien väittämät eivät välttämättä perustu kolmannen osapuolen verifiointiin.

  • Tukkurit ja alihankkijat

    Teräksen toimitusketjut ovat usein monivaiheisia. Valmistavat yritykset asioivat tyypillisesti tukkureiden ja alihankkijoiden kanssa, eivät suoraan raakateräksen tuottajien kanssa. Tämä ei kuitenkaan estä päästötiedon saatavuutta arvoketjussa tai kysyntäsignaalien välittymistä arvoketjussa.

    Terässektorilla toimitusketjujen läpinäkyvyys on monin paikoin jo pitkälle kehittynyttä. Code of Conduct -prosessit, tuotekohtaiset tiedot ja jäljitettävyyskäytännöt mahdollistavat sen, että pyydettäessä voidaan selvittää, missä tehtaassa ja millä tuotantomenetelmällä tietty teräserä on valmistettu. Yritysten kannattaa hyödyntää tätä tietoa ja käydä aktiivista vuoropuhelua toimittajiensa kanssa.

Miksi juuri nyt?

Terästeollisuus on investointikierroksessa. Vuoteen 2030 mennessä 71 % maailman masuuneista saavuttaa teknisen käyttöikänsä lopun. Nyt tehtävät päätökset määrittävät tuotannon päästötason seuraaviksi 15–20 vuodeksi. Siksi tuotantolaitosten rahoitus ja teknologiapäätökset perustuvat pitkälti arvioon tulevasta kysynnästä.

Jos vähäpäästöisen teräksen kysyntä ei ole riittävää, investoinnit voivat kohdistua uudelleen korkean päästötason teknologioihin. Tämä vaarantaa ilmastotavoitteet, teollisuuden kilpailukyvyn ja toimitusketjujen ennakoitavuuden.

Yritysten tekemät hankintapäätökset, sitoumukset ja julkiset kannanotot voivat toimia vahvoina kysyntäsignaaleina. Vahva kysyntä ohjaa investointeja. Yritysten hankintapäätökset voivat:

  • vauhdittaa vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoa
  • alentaa kustannuksia mittakaavaetujen kautta
  • varmistaa korkealaatuisen, vähäpäästöisen teräksen saatavuuden tulevaisuudessa

Tule mukaamme vauhdittamaan vähäpäästöisen teräksen kysyntää!