Enersense asensi tietoliikennemastoon lepakoiden liikkumista tutkivat antennit Vaasassa

Enersense asensi Vaasassa Elisan 70-metriseen tietoliikennemastoon kesäksi laitteita, joilla tutkitaan lepakoiden käyttäytymistä. Antennit omistaa luonnontieteellinen yhdistys Ostrobothnia Australis, joka yhdessä ruotsalaisen opinnäytetyöntekijän kanssa tutkii lepakoiden liikkumista sekä saalistuspaikkojen ja piilopaikkojen käyttöä ennen lepakoiden lisääntymiskautta.

Masto sijaitsee Vaasan Sundomissa metsäisellä alueella, jolla elää rauhoitettuja isoviiksisiippoja. Elisan tietoliikennemasto sijaitsee juuri yhden lepakkoyhdyskunnan ydinalueen keskellä, joten se oli luonnollinen paikka seuranta-antenneille. Antennit asennettiin kesäkuun alussa ja ne haettiin alas heinäkuun lopussa. Kahden kuukauden aikana antennit keräsivät tietoa siitä, milloin lepakot ovat aktiivisia ja missä ne liikkuvat.

Enersensen tietoliikenneasentaja Jussi Ala-Koukkari on tottunut kiipeämään mastoon. Hänen mukaansa lepakkoja tutkivat antennit muistuttavat tavallisia harava-antenneja, joita näkee talojen katolla.

“Teknisesti tämä oli perusasennus, mutta silti poikkeuksellisen mielenkiintoinen työkeikka. Minä asensin antennit noin 40 metrin korkeuteen, työpari nosti tavaroita narun ja vinssin avulla, ja lepakkotutkija kertoi, mihin suuntaan antennit pitäisi suunnata, jotta ne saavat parhaiten tietoa. Oli hauskaa ajatella, että olimme välillisesti mukana tieteen tekemisessä”, Ala-Koukkari kertoo.

Antennit vastaanottivat signaaleja radiolähettimillä varustetuista lepakoista ja välittävät tiedon suoraan tutkijan tietokonesovellukseen.

Lepakkotutkija Niclas Fritzénin mukaan antennit toimivat suunnitellusti ja keräsivät arvokasta tietoa lepakoiden aktiivisuudesta ja liikkumisesta.

”Antennien korkean sijainnin ansiosta saavutettiin kantama, joka ei olisi ollut mahdollinen käsiantennilla maanpinnasta. Keväällä yöt ovat lyhyitä ja kylmiä, hyönteisiä on vähän ja samalla lepakkonaaraan vatsassa kasvaa poikanen. Tutkimus osoitti, että lisääntymisyhdyskunnan lähellä olevat vanhat, kosteat kuusikot ovat tähän vuodenaikaan erityisen tärkeä saalistusympäristö isoviiksisiippanaaraille”, Fritzén sanoo.