News Tag: Suomi

Saariselän korkeimmalla laella, Sokostin huipulla, seisoo tietoliikennemasto, joka on kirjaimellisesti elintärkeä. Se palvelee poronhoitajia, retkeilijöitä ja ennen kaikkea viranomaisliikennettä. Kansallispuistossa ei ole pysyvää asutusta, mutta apua on voitava pyytää puhelimella milloin tahansa.

Sokosti sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa, luonnonsuojelualueella, jossa liikkumista rajoittavat herkkä luonto ja uhanalaiset lajit, kuten raakku ja pesivät linnut. Kesäisin tukiasemalle kuljetaan helikopterilla, sillä herkän luonnon takia moottoriajoneuvoja ei voi käyttää.

Huipun tietoliikennemaston sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla, kahdella tuuliturbiinilla ja talviaikaan tuulimyllyillä ja generaattorilla. Tietoliikennemaston ja siihen liittyvän laitetilan omistaa Telia Towers, ja sitä huoltaa ja ylläpitää Enersense.

”Talvisin käymme laitetilassa säännöllisesti, sillä laitetilan generaattoriin on lisättävä polttoainetta. Kerran vuodessa tehdään laajempi huolto. Muulloin lähdemme liikkeelle, jos etävalvonta hälyttää: lämpötila laskee, virransyötössä on häiriö tai yhteydet pätkivät”, Enersensen tietoliikenneasentaja Hannu Myllymäki kertoo.

Talven ääriolosuhteet koettelevat tekniikkaa. Lumi kinostuu, sillä suojaa ei ole ja tuuli repii rakenteita. Usein asentajien käyntipäivä vaihtuu viime hetkellä, kun sääolosuhteet ovat liian huonot.

Paikallinen opas vie tietoliikenneasentajat huipulle

Viimeksi huoltokäynti tehtiin helmikuussa, kun laitetilan varavoimakoneeseen piti vaihtaa öljyt. Matkaan lähti asentaja Hannu Myllymäki ja paikallinen opas, jota ilman huipulle ei ole asiaa.

Matka moottorikelkalla oli raskas. Kelkkoja ei ajettu suoraan ylös, vaan turvallinen nousu vaati kiertämistä. Matkan varrella näkyi poroja. Paluumatkalla oli täysin pimeää. Välillä Myllymäki näki pimeydessä hiihtoretkeilijöiden otsalampun valon.

”Alkumatkasta lunta oli valtavasti ja se kantoi huonosti. Jossain vaiheessa kumpikin meistä oli kiinni lumessa. Taivaalla olisi voinut nähdä revontulia, mutta piti keskittyä edellä ajavan takavaloon. Tuuli oli niin kova, että kävellen tuskin pysyi pystyssä”, Myllymäki kertoo.

Ahkioissa kulki polttoainetta ja varaosia. Sinne jätetään aina myös tilaa tuoda huipulta alas roskia ja muuta tavaraa. Eväänä oli pasteijoita ja Jaffa, joka jäätyi matkalla. Jaffan Myllymäki sulatti autossa palattuaan.

Laitetilan edessä lunta oli napaan asti, ja ennen laitetilaan pääsyä piti lapioida tie sisään.

Huipulla ei voi yöpyä. Työ on tehtävä nopeasti, ennen pimeää. Paikan päällä viivytään parhaimmillaan pari tuntia.

”Asemapaikkani on Oulussa, ja sieltä käsin huoltokäynti Sokostilla kestää kolme päivää. Sokostin asema on kuitenkin valtavan alueen kriittistä infrastruktuuria, jonka pitää toimia hätätilanteita ja viranomaisia varten. Se jos jokin on merkityksellistä työtä”, Myllymäki sanoo.

Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta Sokostin tukiasema ei ole koskaan yksin, vaan sitä valvotaan etänä vuorokauden ympäri. Asentajat lähtevät liikkeelle heti, kun yhteydet sitä vaativat.

Nykyinen sairaanhoito toimii pitkälti tietoliikenneverkon varassa. Potilasta ei enää tarkkailla vain silmin, vaan jatkuvasti erilaisilla sensoreilla, jotka vaativat tietoliikenneverkkoa. Lämpötilaa, sykettä ja muita elintoimintoja seuraavat järjestelmät välittävät tietoa hoitajille ja lääkäreille reaaliajassa. Ilman toimivaa verkkoa tieto ei kulje.

Enersensen tietoliikenneasentajat rakensivat sairaalaan Telian tietoliikenneverkon ja mobiilitukiasemat niin, että ne kestävät myös poikkeustilanteita. Tietoliikenneverkko rakennetaan nykyään sairaaloihin aivan eri mittakaavassa kuin ennen.

Jokaisessa huoneessa oma tukiasema

Assi-sairaalan tietoliikenneverkko on poikkeuksellisen kattava. Rakennukseen on asennettu noin tuhat verkkolaitetta ja satoja kytkimiä. Tukiasemia on noin 700 – käytännössä lähes jokaisessa potilashuoneessa, käytävällä ja leikkaussalissa.

Assi on pinta-alaltaan noin 14 jalkapallokentän kokoinen valtava kokonaisuus. Tietoliikenneverkko kulkee rakennuksessa jakamoiden, kaapelointien ja tukiasemien kautta kerroksesta toiseen. Tukiasema on pieni, noin 20 sentin kokoinen valkoinen laite katossa. Se välittää langattoman verkon signaalin, jonka kautta toimivat niin potilasmonitorit, mobiililaitteet kuin monet hoitotyön järjestelmätkin. Verkon pitää toimia kaikkialla.

“Kun potilasta siirretään osastolta toiselle, laitteiden täytyy pysyä verkossa koko ajan. Siksi tukiasemia on asennettu jopa hisseihin, jotta potilaan monitorointi ei katkea siirron aikana”, sanoo Enersensen tietoliikenneasennuksista ja kunnossapidosta vastaava johtaja Satu Forsman.

Moninkertainen yhteys varmistaa toiminnan

Terveydenhuollon digitalisaatio on lisännyt tietoliikenteen merkitystä nopeasti. Röntgen- ja magneettikuvat, potilastietojärjestelmät ja monet muut palvelut toimivat verkon kautta. Tämän vuoksi Assin yhteys turvattiin moninkertaisesti. Jos jokin yhteys, kytkin tai reitti verkossa vikaantuu, liikenne ohjautuu automaattisesti toista reittiä pitkin. Käyttäjä ei yleensä huomaa mitään.

“Hyvin rakennettu verkko on näkymätön. Verkko huomataan vasta silloin, jos jokin lakkaa toimimasta. Pyrimme tekemään kunnossapidon ennakoivasti niin, että vikoja ei koskaan synnykään”, Forsman sanoo.

Enersense jatkaa verkon operointia ja kunnossapitoa myös jatkossa. Sairaalassa on satoja lähes samanlaisia tiloja ja satoja tukiasemia, ja verkkoa rakentaneet asentajat tuntevat rakennuksen usein paremmin kuin moni muu.

“Tietoliikenneverkkoa oli rakentamassa Enersenseltä noin kymmenen osaajaa, jotka työskentelivät hankkeessa noin vuoden ajan. Kun rakennetaan täysin uutta, ei ole valmista pintaa mihin asentaa, joten työ etenee vaiheittain ja muiden kumppanien etenemisen mukaan. Onneksi yhteistyö Telian, rakennusyrityksen ja sairaalan välillä toimi hyvin”, Forsman sanoo.

Kanta-Hämeen keskussairaalan tietoliikenneverkko on Telian omistama.

Enersense kunnossapitää Tampereen uutta keskuspuhdistamoa, jossa Pirkanmaan kuuden kunnan (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi) jätevedet käsitellään. Vaikka kokemusta vaativista teollisuuskohteista on kertynyt, Enersensen kunnossapitohenkilöstölle Sulkavuoren keskuspuhdistamo on uudenlainen toimintaympäristö.

Moderni laitos poikkeaa selvästi monista vanhoista tehdasympäristöistä. Sulkavuori on uusi, siisti ja pitkälle automatisoitu kokonaisuus. Automaatio ei kuitenkaan poista osaamisen tarvetta. Enersensen tavoitteena on tuoda laitokselle teollisuuden kunnossapitokulttuuria, jossa tekeminen perustuu ennakointiin.

“Kunnossapitoasentajan työ jätevedenpuhdistamossa vaatii laajaa osaamista. Saman työpäivän aikana voidaan tarvita mekaanista kunnossapitoa, hitsaustaitoa, sähkö- ja automaatioymmärrystä ja kaasuosaamista. Kunnossapitojärjestelmä on tärkeä: jokainen työ kirjataan järjestelmään, jotta myöhemmin voidaan tarkistaa, mitä on tehty, milloin laite on huollettu ja mistä vika on johtunut. Kun tieto ei jää yhden ihmisen muistin varaan, voidaan toimintaa kehittää ennakoivasti”, kertoo kunnossapitoinsinööri Niko Lahdenpää.

Asentajan työ suunnitellaan viikko kerrallaan.

“Esimerkiksi tällä viikolla olemme puhdistaneet tulopumppuja. Ensi viikolla asennamme uusia venttiileitä paineilmajärjestelmään ja lisäämme lieterakennuksen putkistojen tukirakenteita. Tänään päivä jatkuu paloilmoitinkeskusten kuukausikokeella. Työhön kuuluu ennakoituja huoltoja, muutostöitä ja yllättäviä viankorjauksia.”

Asentajilla on korkeat kumisaappaat, kaasumittari ja hyvä rokotesuoja

Asentajan työpäivä jätevedenpuhdistamolla ei ole herkkänahkaiselle. Lahdenpää korostaa, että moderni jätevedenpuhdistamo on puhdas ja mukava paikka työskennellä. Olosuhteet ovat silti fyysisesti vaativia ja kaasut ja hajut ajoittain voimakkaita. Kun pumppuja avataan ja laitteita huolletaan, ollaan suoraan tekemisissä jäteveden kanssa, ja siksi hygieniaan ja suojautumiseen on panostettava poikkeuksellisen paljon.

Työvaatteiden lisäksi varusteisiin kuuluvat kumisaappaat, maskit, visiirit ja pitkät viilto- ja pistosuojatut kumihanskat. Rokotesuojankin on oltava kunnossa. Jäteveden mukana voi kulkea lähes mitä tahansa – esimerkiksi huumeneuloja, jotka paitsi aiheuttavat riskin työntekijälle myös häiritsevät laitoksen toimintaa.

Turvallisuus on kaiken tekemisen perusta. Tulityöt, säiliötyöt ja työskentely räjähdysvaarallisilla alueilla ovat aina luvanvaraisia. Työntekijöillä on aina mukanaan kaasumittarit. Lahdenpää korostaa, että vaikka kyse on teknisesti vaativasta ympäristöstä, työntekijöiden näkökulmasta työpaikka on turvallinen, kun jokainen vaihe tehdään huolellisesti ja sovittujen käytäntöjen mukaan.

Työn merkitys näkyy erityisen konkreettisesti tulopumppaamoissa, jotka ovat laitoksen toiminnan kannalta kriittisiä. Jos jätevettä virtaa sisään mutta pumput eivät toimi, tilanne voi nopeasti muuttua vakavaksi vesistön kannalta.

“Me huolehdimme omalla työllämme siitä, että vesistö pysyy puhtaana, ja se tekee työstä merkityksellistä”, Lahdenpää sanoo.

Tällä hetkellä laitos on otettu urakoitsijoilta vastaan. Prosessin säätöä ja virittelyä jatketaan yhteistyössä keskuspuhdistamon henkilöstön kanssa.

“Uusissa, juuri käynnistyneissä laitoksissa on aina yllättäviä muuttujia. Kaikki laitteet eivät toimi suunnitellusti. Suunnittelemattomia korjauksia tulee, ja säätöjä tarkennetaan. Me reagoimme yllättäviin tilanteisiin heti. Olemme asiakaspalveluammatissa.”

Olen työskennellyt tietoliikennealalla 20 vuotta. On yllättävän tavallista, että yksi työmaa täyttyy useista toimijoista, vaikka kokonaisuuden voisi hoitaa yhdestä paikasta. Monen toimijan läsnäolo johtaa siihen, että työstä tulee reaktiivista: tehdään vain se, mitä pyydetään. Se kasvattaa kustannuksia, vaikeuttaa resurssien hallintaa ja lopulta heikentää toimitusvarmuutta.

Kriittisessä infrastruktuurissa kokonaisuuden hallinta rakentaa luottamusta. Kun tekeminen on suunnitelmallista ja ennustettavaa, voimme keskittyä laatuun ja turvallisuuteen.

Ennakoiva työtapa säästää rahaa, resursseja ja päästöjä

Tietoliikenneverkoissa riittää töitä. Datakeskukset vaativat yhteyksiä. Operaattorit investoivat valokuiturakentamiseen ja uusivat vanhentuvaa mastoinfrastruktuuriaan. Kuituverkot, nopeat langattomat yhteydet ja moderni mastoinfra ovat myös elinkeinoelämän ja yhteiskunnan sujuvan toiminnan edellytys.

Operaattoreiden kumppanina myös meillä Enersensellä on vastuu kehittää toimintaamme. Kun teemme töitä suunnitelmallisemmin, lisäämme tehokkuutta ja autamme asiakkaita pääsemään tavoitteisiinsa – vaikkapa päästövähennysten osalta.

Marjaniemen mastopilotin perusteella huomasimme, että rakentaminen nopeutui, turhat siirtymät vähenivät ja työmaa kuormitti asuinaluetta sekä ympäristöä vähemmän. Meiltä pilotti vaati ainoastaan proaktiivisuutta asiakkaan suuntaan, ja jo yhdestä kerrasta opimme, miten voimme jatkossa tehdä työn entistä sujuvammin ja laadukkaammin.

Suunnitelmallinen toimintamalli parantaa henkilöstön hyvinvointia

Connectivity-liiketoimintayksikössä olemme viimeiset kaksi vuotta kunnianhimoisesti kehittäneet kenttätyömme prosesseja. Kun koko ketju toimii suunnitelmallisesti ja läpinäkyvästi, työ etenee hallitusti ja kustannustehokkaasti.

Käytännön muutos toiminnassamme on ollut digitaalisuus, jota olemme laajentaneet prosesseissamme. Uusi digitaalinen ohjausmallimme lisää läpinäkyvyyttä koko kenttäpalveluiden ketjussa. Kun rakennusprojektin tilanne on sekä enersenseläisten että asiakkaan nähtävissä, yllätyksiä on vähemmän. Ennakoitavuus vähentää kiirettä ja luo turvallisempaa arkea. Eräässä palveluprosessissa onnistuimme parantamaan työtilauksen laskutusnopeutta keskimäärin jopa 70 %.

Suunnitelmallisuus ei ole vain tehokkuutta tai kustannussäästöjä. Muutos vaikuttaa myös kentällä toimivien asentajiemme arkeen. Henkilöstö tietää aiempaa paremmin mitä huomenna tapahtuu. Poikkeamat havaitaan ajoissa. Työ ei ole tulipalojen sammuttamista vaan jatkuvaa parantamista. Toivon, että se tekee meistä yhä houkuttelevamman työnantajan.

Olen luonteeltani suunnitelmallinen ja pyrin optimoimaan kaiken mihin voin suhtautua vakioidusti, joten innostun toiminnan uudistamisesta. Mitä paremmin prosessi on vakioitu, sitä enemmän meillä on tilaa ajatella uutta, esimerkiksi juuri Marjaniemen kaltaisia ratkaisuja asiakkaille. Näin ennustettavuudesta tulee meille kilpailuetu.

Tornissa valmistetaan suurjännitteisiä merikaapeleita, joita käytetään muun muassa merituulivoiman liittämiseen sähköverkkoon Ruotsissa. Enersense asensi torniin jäähdytysputkistot, jotka ovat keskeinen osa merikaapelien valmistusprosessia.

Putkistojen asentaminen korkeaan torniin oli haastava projekti, joka suoritettiin osissa. Putkistot koottiin maan pinnalla paloiksi kuin suuret legopalikat. Tämän jälkeen osat nostettiin tornin sisälle jopa 160 metrin korkeuteen.

Projektin painekoe ulottui lähes 200 metriin

“Putkistojen kokoaminen näin korkealla oli poikkeuksellinen projekti. Tornissa työskennellessä kokonaisuutta ei voi nähdä kerralla, vaan rakentaminen etenee pala palalta. Lopuksi putkistojen saumat röntgenkuvattiin, jotta varmistettiin, että hitsaukset on tehty laadukkaasti. Haastavasta projektista huolimatta saimme hyvää palautetta työnjäljestämme”, projektijohtaja Ville Poutiainen sanoo.

Enersense suoritti putkistolle myös painekokeen. Tässä projektissa testaus oli erityisen tärkeää, sillä paine-ero tornin yläosan ja maanpinnan välillä on suuri. Hydrostaattinen painekoe tehtiin EU:n PED-direktiivin mukaisesti lähes 200 metrin korkeudessa, ja se kuuluu tarkastajien arvion mukaan Pohjois-Euroopan korkeimmalla toteutettujen painekokeiden joukkoon. Painekoe onnistui odotetusti.

“Korkeus vastaa lähes kahta Olympiastadionin tornia. Näkymät Karlskronaan olivat upeat. Tornista pystyi seuraamaan sataman laivoja ja ympäröivää historiallista kaupunkia samalla kun työ eteni. Myös ilmapiiri työmaalla oli todella hyvä ja yhteistyö sujui kaikkien kumppaneiden kanssa”, kehuu työnjohtaja Keijo Suihko.

Enersensen asiakkaana projektissa toimii Maillefer. Merikaapelin valmistustorni aloittaa toimintansa tämän vuoden aikana.

Sopimuksen mukaisesti Enersense toteuttaa verkon korjaus- ja rakennustöitä, vikojen korjausta sekä suunniteltuja kunnossapitotöitä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös tekniset ratkaisut, sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapito sekä verkon käyttövarmuuden varmistaminen palvelutilausten mukaisesti. 

Enersensen Viron pohjoisen alueen johtajan Veiko Natuksen mukaan sopimus jatkaa pitkäaikaista yhteistyötä alueella. 

”Olemme kiitollisia Elektrilevin luottamuksesta Enersenseen ja odotamme tiiviin yhteistyömme jatkuvan. Olemme jo vuosikymmenten ajan olleet mukana varmistamassa luotettavaa sähkönjakelua Länsi-Harjussa. Yhdessä osaavien asiantuntijoidemme kanssa työskentelemme päivittäin turvataksemme tämän yhteiskunnan kannalta välttämättömän palvelun koko alueella”, Natus sanoo. 

Koko Elektrilevin verkon kunnossapidon puitesopimus on 9 miljoonaa euroa, ja sopimus on jaettu kahden yhtiön kesken: Enersense ja E-Service. 

Sopimuksen arvo Enersenselle on noin 4,6 miljoonaa euroa, ja se on voimassa vuoteen 2030 saakka. Sopimus kirjataan Enersensen Power-liiketoimintayksikön vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. 

Lisätietoja 

Veiko Natus, Enersensen Viron pohjoisen alueen johtaja 
+372 6635704 
veiko.natus@enersense.com

Hanke on Enersenselle strategisesti merkittävä, sillä se on yhtiön historian ensimmäinen kokonaisvaltainen BESS-toimitus. Enersense hyödyntää hankkeessa vahvaa osaamistaan akkuenergiavarastojen käytöstä ja kunnossapidosta Suomessa. 

”Olemme aiemmin osallistuneet useisiin BESS-hankkeisiin, mutta nyt vastaamme ensimmäistä kertaa kokonaisuudesta – aina työmaan valmistelusta BESS-järjestelmän lopulliseen verkkoliitäntään saakka. Uusiutuvan energian osuuden kasvaessa akkuenergiavarastot ovat yhä tärkeämmässä roolissa sähköverkon vakauden ylläpitämisessä ja toimitusvarman sähkönsaannin varmistamisessa”, sanoo Enersensen Latvian maajohtaja Arnis Odiņš. 

Kokonaisvaltainen toteutus valmistelusta käyttöönottoon 

Enersense vastaa hankkeessa laajoista maa- ja sähkörakennustöistä, kuten työmaan valmistelusta, maanrakennuksesta sekä keskeisten laitteiden perustusten rakentamisesta. Yhtiö huolehtii myös päälaitteiden vastaanotosta, asennuksesta ja kokoonpanosta. 

Lisäksi hankkeeseen kuuluu ohjausrakennuksen ja siihen liittyvien teknisten järjestelmien rakentaminen sekä kaapeliverkkojen, maadoitus- ja ukkossuojausjärjestelmien asennus. 

Keskeinen osa kokonaisuutta on uuden 110 kV:n kaapeliyhteyden rakentaminen BESS-puiston ja AST Grobiņan sähköaseman välille. Enersense asentaa puistoalueelle myös 110/33 kV:n suurjännitemuuntajan sekä siihen liittyvät primäärilaitteet. Hankkeen lopuksi rakennetaan kulkutiet, piha-alueet ja aidat sekä kuivatusjärjestelmä. Työt käynnistyvät välittömästi, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2026. 

”Arvostamme asiakkaan meille osoittamaa luottamusta. Tavoitteenamme on toimia akkuenergiavarastoyhtiöiden luotettavana elinkaarikumppanina, ja tämä sopimus on konkreettinen osoitus siitä”, Odiņš sanoo. 

Sopimuksen arvo on noin 7 miljoonaa euroa. Se kirjataan Enersensen Power-liiketoimintayksikön vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. 

Mobiilimastojen akustot varmistavat, että matkapuhelinverkko toimii myös sähkökatkojen aikana. Siirtyminen litiumteknologiaan tuo merkittäviä etuja: litiumakut ovat huomattavasti kevyempiä kuin perinteiset lyijyakut, ja niiden käyttöikä voi olla jopa 15 vuotta, kun lyijyakkujen elinkaari on tyypillisesti 5–7 vuotta.

Lyijyakut sisältävät happoja ja raskasmetalleja, ja niiden kierrätys on haastavampaa. Litiumakkujen pidempi käyttöikä ja kevyempi rakenne vähentävät myös kuljetuksista ja asennuksista syntyvää ympäristökuormitusta.

Litiumakut tukevat lisäksi sähköverkon toimintaa mahdollistamalla energian varastoinnin silloin, kun sähkö on edullista, ja energian purkamisen kulutushuippujen aikana. Tähän perinteiset lyijyakut eivät ominaisuuksiensa ja kapasiteettinsa vuoksi sovellu.

Enersensen akkuvaihdoista vastaavan asiantuntijan Mikko Rapelin mukaan uudet akustot ovat myös älykkäämpiä.

“Jokaisessa akussa on oma valvova järjestelmä, joka seuraa akun kuntoa, jännitettä ja lämpötilaa sekä raportoi siitä meille jatkuvasti. Sen ansiosta voimme tehdä huoltotoimenpiteet ennakoivasti. Ennakoiva huolto ennaltaehkäisee myös tuotantokatkoksia”, Rapeli sanoo.

Ensimmäiset akut vaihdettiin Varsinais-Suomessa

Viime vuoden lopulla Enersense toteutti Varsinais-Suomessa pilotin, jossa vaihdettiin ensimmäisen erän akut. Pilotissa testattiin myös sitä, miten akustot toimivat yhteistyössä sähköverkon kanssa. Pilotti onnistui niin hyvin, että tänä vuonna Enersense asentaa litiumakut Telia Towersin mobiilimastoihin lähtökohtaisesti aina, kun se on mahdollista.

Uusi teknologia keventää asennustyötä ja parantaa asentajien työturvallisuutta. Litiumakut edellyttävät kuitenkin myös uudenlaista osaamista. Ennen asennuksia Enersense kouluttaa henkilöstöään litiumakkujen kuljetukseen, varastointiin ja asennukseen liittyvissä turvallisuuskäytännöissä. Akustojen koko elinkaari asennuksesta kierrätykseen huomioidaan asennusten suunnittelussa ja toteutuksessa.

“Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme vähentämään ilmastopäästöjä ja kasvattamaan hiilikädenjälkeä kehittämällä ratkaisuja, jotka parantavat verkkojen, järjestelmien ja tuotantolaitosten suorituskykyä koko niiden elinkaaren ajan. Litiumakut tukevat tätä tavoitetta konkreettisesti”, Rapeli sanoo.

Enersense on solminut urakkasopimuksen Latvian valtio-omisteisen energiayhtiön AS Latvenergon kanssa kuituyhteyden toteuttamisesta uuteen, parhaillaan rakenteilla olevaan suurdatakeskukseen Salaspilsissa, Riikan lähellä.

Sopimus kattaa datakeskuksen kuituinfrastruktuurin rakentamisen.

Enersense allekirjoitti aiemmin tammikuussa rakennussopimuksen latvialaisen sähkönjakeluverkkoyhtiön AS Sadales Tīklsin kanssa uusien keski- ja pienjännitteisten sähkönsiirtolinjojen rakentamisesta samaan datakeskukseen.

Yhteensä hanke käsittää 3,5 kilometrin mittaisen keskijännitteisen sähköverkon ja 2,0 kilometrin kuituyhteyden rakentamisen sekä erottimien ja kytkinlaitteiden asennuksen.

Sopimus on jatkoa onnistuneille datakeskushankkeille Suomessa

Enersense on aiemmin toimittanut datayhteysratkaisuja ja kaukolämmön talteenottojärjestelmiä datakeskuksille Suomessa.

”Hanke on Enersenselle tärkeä askel Latviassa, sillä se kuvaa siirtymäämme datakeskusten infrastruktuurihankkeisiin. Hankkeella osoitamme kykymme toimittaa luotettavia kriittisen infrastruktuurin vaatimia sähkönsiirto- ja tietoliikenneratkaisuja, ja se korostaa paikallisen tiimimme vahvaa osaamista vastata vaativiin pätevyys- ja teknisiin vaatimuksiin”, sanoo Enersensen Latvian johtaja Arnis Odiņš.

”Laaja osaamisemme sähköasemien, akkuenergiavarastojen, sähkönsiirtoverkkojen ja uusiutuvan energian ratkaisuissa on tärkeää datakeskustoimijoille. Näemme segmentissä merkittävää potentiaalia. Huomattava osa toiminnastamme liittyy jo nyt suoraan tai epäsuorasti datakeskuksiin”, Odiņš lisää.

“Haluamme määrätietoisesti vähentää ilmastopäästöjä – sekä omiamme että asiakkaidemme. Siksi olemme sitoneet tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet kaikkeen toimintaamme. Kansainvälisen Science Based Targets -aloitteen hyväksymä ilmastotavoite on taloudellisten tavoitteiden rinnalla keskeinen strateginen tavoitteemme, ja ulkopuolisen tahon validointi lisää ilmastotyömme läpinäkyvyyttä”, sanoo Enersensen viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Liisi Tamminen.

Enersensen SBTi:n hyväksymät ilmastotavoitteet vuodelle 2035:

• Oman toiminnan absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt (scope 1–2) vuoden 2023 lähtötasosta -63 %
• Arvoketjun absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt (scope 3) vuoden 2023 lähtötasosta -38 %
• Yhteenlaskettuna nämä tavoitteet vähentävät Enersensen päästöjä 40 %

Vähäpäästöisen teräksen käytön lisäämisellä suurin vaikutus päästöihin

Yli 90 prosenttia Enersensen päästöistä syntyy muualla kuin yhtiön omassa toiminnassa eli niin sanotuista scope 3 -päästölähteistä. Suurin yksittäinen päästölähde on teräs, jota käytetään vihreän energiasiirtymän projekteissa, kuten voimalinjoissa ja sähköasemissa. Teräksestä syntyy noin kolmannes yhtiön päästöistä. Enersense on laatinut ilmastotiekartan, joka määrittelee teot päästövähennyksiin pääsemiseksi.

”Siirtyminen vähäpäästöiseen teräkseen, ajoneuvokannan sähköistäminen sekä materiaali- ja palvelutoimittajien sitouttaminen päästövähennyksiin ovat keskeisimmät keinot ilmastotavoitteemme saavuttamiseksi. Olemme kartoittaneet lukuisia keinoja, joiden avulla puhtaan energiasiirtymän ja tietoliikenneverkkojen investoinnit, käyttö ja kunnossapito voidaan tehdä pienemmillä päästöillä. Kaikkia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen meillä ei vielä ole, joten olemme avoimia innovaatioille ja uusille toimintatavoille”, Tamminen sanoo.

Enersense tekee yhteistyötä WWF Suomen kanssa vähäpäästöisen teräksen kysynnän kasvattamiseksi. Tarjoamalla ilmastoystävällisempiä materiaaleja Enersense voi auttaa myös asiakkaitaan vähentämään päästöjään ja parantamaan hiilikädenjälkeään.

Lisätietoja:

Liisi Tamminen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
liisi.tamminen@enersense.com
puh. 044 2225552

”Kiitämme Heleniä luottamuksesta ja mahdollisuudesta jatkaa yhteistyötä. Helen toteuttaa Suomen vaikuttavinta energiasiirtymää, joten sitoudumme työskentelemään sen edistämiseksi jatkuvasti parantaen”, Enersensen Energy Transition -liiketoimintayksikön johtaja Mikael Vainionpää sanoo.

Yhteistyösopimuksen mukaisesti Enersense jatkaa käyttö- ja kunnossapitopalveluiden toiminnan ja henkilöstön kehittämistä, sillä uudet energiantuotannon muodot vaativat uutta osaamista. Helen-asiakkuudessa työskentelee noin 150 Enersensen työntekijää. Strategiansa mukaisesti Enersense toimii Helenille koko energiantuotannon elinkaaren kumppanina.

”Olemme muutamassa vuodessa vähentäneet päästöjämme erittäin nopealla tahdilla siten, että päästömme ovat jo yli 80 prosenttia pienemmät vuoteen 1990 verrattuna. Merkittävimpänä osoituksena uudistumisestamme suljimme viimeisen hiilivoimalamme Salmisaaressa viime keväänä, mikä päätti samalla hiilen käytön energiantuotannossamme. Laadukkaat käyttö- ja kunnossapitopalvelut ovat edellytys näin mittavan ja nopean energiasiirtymän toteuttamiselle”, toteaa Helenin lämmöstä ja jäähdytyksestä vastaava johtaja Timo Aaltonen.

”Tulevaisuuden kestävä yhteiskunta toimii puhtaalla energialla. Olemme auttaneet Heleniä luopumaan kivihiilestä, parantaneet kustannustehokkuutta sekä lisänneet digitaalisuuden ja tekoälyn hyödyntämistä käytössä ja kunnossapidossa. Hyödynnämme näitä oppeja ja jatkamme tulevaisuuden yhteiskunnan kehittämistä pääkaupungissamme”, Vainionpää sanoo.

Sopimuksen arvo on yli 30 miljoonaa euroa ja se kirjataan Energy Transition -liiketoimintayksikön ensimmäisen vuosineljänneksen 2026 tilauskantaan.

Lisätietoja:

Mikael Vainionpää, Energy Transition -liiketoimintayksikön johtaja
puh. 050 570 7867
mikael.vainionpaa@enersense.com

Liisi Tamminen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja 
Puh. 044 222 5552 
liisi.tamminen@enersense.com 

Yhteistyön avulla Enersense pystyy tukemaan asiakkaitaan vähäpäästöisen teräksen valinnassa ja siten vähentämään päästöjä sekä parantamaan hiilikädenjälkeä. Maailmanlaajuisesti teräksen tuotannon arvoketjun osuus kaikista CO2e-päästöistä on melkein kymmenen prosenttia. Vähäpäästöinen tuotantoteknologia on kuitenkin jo olemassa. Vahvoilla kysyntäsignaaleilla voidaan vauhdittaa investointeja uusiin fossiilittomiin tuotantolaitoksiin.

”Teräksen päästöjen vähentämiseen tarvitaan koko arvoketjua. Teräs on yksi maailman tehokkaimmin kierrätetyistä materiaaleista, mutta se ei yksin riitä. Terästehtaissa pitäisi siirtyä käyttämään uusiutuvaa sähköä. Lisäksi odotamme malttamattomina vihreän teräksen tehdasinvestointien valmistumista, jolloin sähkö- ja tietoliikenneverkkoja voitaisiin rakentaa lähes nollapäästöisestä teräksestä. Siihen on kuitenkin vielä matkaa, joten yhteistyössä WWF:n kanssa kasvatamme vähäpäästöisen teräksen kysyntää tukemalla asiakkaitamme aidosti vähäpäästöisempien ratkaisujen hankinnassa”, Enersensen viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Liisi Tamminen sanoo.

Teräksentuotannon dekarbonisaatio on jo useita vuosia ollut WWF Suomen ilmastotyön kärkiteemoja. WWF Suomi johtaa myös WWF:n kansainvälistä teräsohjelmaa. WWF tuo yhteistyöhön syvällistä asiantuntemusta teräksen markkinasta ja ympäristövaikutuksista koko toimitusketjussa. WWF tukee Enersenseä käytännön ilmastotekojen edistämisessä sekä toimii yrityksen asiantuntijakumppanina.

Enersense on jo pilotoinut vähäpäästöisen teräksen käyttöä rakentamisessa. Tällä hetkellä yhtiö rakentaa ensimmäistä kertaa Suomessa sähköasemia, joiden rakenteissa hyödynnetään kierrätysterästä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin noin 40 % pienemmät verrattuna tavalliseen teräkseen.

Enersense haluaa vähentää puhtaan energiasiirtymän ja tietoliikenneverkkojen investointien päästöjä

“Enersense on edelläkävijä vähäpäästöisen teräksen hyödyntämisessä sähköasemien rakentamisessa, ja yhteistyöllämme voimme kirittää vaikuttavaa ilmastotyötä myös muihin rakennushankkeisiin. Tällaiset aloitteet ovat ratkaisevia, jotta koko markkina voi siirtyä kestävämpiin valintoihin”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.

Säännöllisen vuoropuhelun lisäksi yhteistyössä tuotetaan käytännönläheinen opas vähäpäästöisen teräksen ostajille sekä yhteistyötilaisuus, jossa syvennytään vähäpäästöisen teräksen hyötyihin ja hankintaan.

”Olemme asettaneet tieteeseen perustuvat kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, ja niihin päästäksemme tarvitsemme vahvaa asiantuntijuutta ja konkreettisia tekoja. Tavoitteemme on, että puhtaan energiasiirtymän ja tietoliikenneverkkojen investoinnit voitaisiin jatkossa tehdä aiempaa pienemmillä päästöillä. Iloksemme asiakkaamme ovat hyvin kiinnostuneita vähäpäästöisistä vaihtoehdoista”, Liisi Tamminen toteaa.

Lisätietoja
Liisi Tamminen, Enersensen viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
liisi.tamminen@enersense.com, 044 2225552

Bernt Nordman, ilmasto-ohjelman johtaja, WWF Suomi
bernt.nordman@wwf.fi, 050 525 0348

Amanda Rejström, global lead, WWF Steel Decarbonisation Workstream
amanda.rejstrom@wwf.fi, 050 300 5058