Strategia

Enersense tiedotti 19.6.2024 keskittyvänsä ydinliiketoimintaansa eli vihreän energiasiirtymän projekti- ja palveluliiketoimintaan Power-, Industry- ja Connectivity-segmenteissään. Muuttuneen strategisen linjauksen myötä Enersense aloitti loppuvuonna 2024 ydinliiketoimintansa strategian päivittämisen kestävän kasvun luomiseksi. Yhtiö kertoo uudesta strategiastaan tarkemmin kesään 2025 mennessä.

Loppuvuonna 2024 Enersense aloitti Value uplift -ohjelman tehokkuuden parantamiseksi ja kannattavan kasvun tukemiseksi. Ohjelma jatkuu koko vuoden 2025, ja yhtiö suunnittelee vaiheittain hankinnan suorituskyvyn uudistamista, arvioi kiinteitä kustannuksiaan ja strategian toteuttamista tukevia resurssejaan sekä kehittää kaupallista johtamistaan. Enersense tavoittelee ohjelmalla noin viiden miljoonan euron vuotuista tulosparannusta vuoden 2026 toisesta vuosipuoliskosta alkaen, ja arvioi positiivisten tulosvaikutusten näkyvän vähitellen vuoden 2026 alusta alkaen. Value uplift -ohjelman kustannukset käsitellään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä.

Enersense edistää liiketoimintansa kestävyyttä kolmella teemalla: kestävä työ, kestävä liiketoiminta ja ympäristö. Enersense on sitoutunut Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteeseen ja asettaa tieteeseen perustuvat tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuonna 2025. Vuonna 2024 vastuullisuustyön keskeisiä tuloksia olivat yhtiön oman toiminnan (Scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen 33 prosentilla ja poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuuden pieneneminen 34 prosentilla vuodesta 2023. Enersensen kestävyysraportti julkaistaan osana toimintakertomusta 26.3.2025.

Strategiset arvioinnit

Osana kesällä 2024 tehtyä strategista linjausta Enersense käynnisti strategisen arvioinnin kolmesta liiketoiminnasta: tuuli- ja aurinkovoiman hankekehityksestä, päästöttömän liikenteen ratkaisuista ja meriteollisuusyksiköstä.

Enersense kertoi 19.12.2024 myyvänsä tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysliiketoiminnan Fortumille, ja kauppa toteutui katsauskauden jälkeen 26.2.2025. Kaupan toteutumisen yhteydessä Fortum maksoi Enersenselle kiinteän velattoman käteishinnan 9,25 miljoonaa euroa. Samalla Enersense kirjasi noin 19
miljoonan euron voiton ja yhtiön omavaraisuusaste nousi vuoden 2024 lopusta noin 10 prosenttiyksikköä. Kauppahintaan kuuluu myös enintään 74 miljoonan euron lisäkauppahinta, joka on sidottu kaupan kohteena olevien tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden kehitykseen, ja kukin siihen liittyvä maksu edellyttää, että yksittäiset hankkeet saavuttavat Fortumin tekemän lopullisen investointipäätöksen. Kukin lisäkauppahintaan liittyvä maksu maksettaisiin erissä hankekohtaisesti. Mikäli hanke ei saavuta lopullista investointipäätöstään 15 vuoden kuluessa kaupantoteutuspäivästä, lisäkauppahintaa ei makseta. Enersense arvioi todennäköisyyksillä painotetun lisäkauppahinnan olevan 33 miljoonaa euroa. Lisäksi Enersense arvioi, että lisäkauppahinnan mahdollinen kassavirta syntyisi aikaisintaan vuodesta 2027 alkaen.

Katsauskauden jälkeen 28.2.2025 Enersense tiedotti saaneensa päätökseen strategisen arvioinnin, jota se on tehnyt päästöttömän liikenteen ratkaisuihin keskittyvästä liiketoiminnasta. Yhtiö ajaa arvioinnin kohteena olleen liiketoiminnan alas ja arvioi tekevänsä alasajoon liittyen noin 2–3 miljoonan euron alaskirjauksen, joka kohdistuu vuoden 2025 ensimmäiseen neljännekseen.

Meriteollisuusyksikössä Enersensellä on ainutlaatuista merituulivoiman sekä muun arktisen meriteollisuuden osaamista, esimerkiksi jäänmurtajien valmistukseen liittyen. Nämä alat kehittyvät nyt nopeasti, joten yhtiö jatkaa strategista arviointia parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi. Koska meriteollisuuden tuotannon syklit ovat pitkiä ja alkavan hiljaisemman jakson kestoon liittyy epävarmuutta, Enersense tarkisti meriteollisuusyksikön arvoa 5 miljoonaa euroa alaspäin vuonna 2024.

(Tilinpäätöstiedote 2024, 28.2.2025)

  • Toimintaympäristö

    Energiamurros ja vihreä siirtymä ovat globaali ilmiö, jota ajavat kiihtyvästi eteenpäin EU- ja kansallisen tason kiristyvät ilmastotavoitteet, tavoitteisiin liittyvä lainsäädäntö ja ohjausmekanismit sekä puhtaiden, mutta samalla kilpailukykyisten, teknologioiden tuomat mahdollisuudet. Viime aikoina muuttuneen geopoliittisen tilanteen myötä paljon huomioita ovat saaneet energiaomavaraisuuteen liittyvät asiat, joilla voi olla myös energiamurrosta edistävä vaikutus.

    Ilmastotavoitteet ja niihin kytkeytyvät poliittiset ja taloudelliset ohjauskeinot ohjaavat investointeja kohti vähäpäästöisiä ja uusiutuvaan energiaan pohjautuvia energiajärjestelmiä. Energiamurrosta ajavat eteenpäin myös kilpailukykyiset energiantuotantoteknologiat, ennen kaikkea tuuli- ja aurinkovoima, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan siirtymän kohti vähäpäästöisyyttä. Ilmastotavoitteet sekä uusiutuva ja paikallinen energia kytkeytyvät myös energiaomavaraisuuteen, ja uusiutuvilla energialähteillä voidaan irtautua tai vähentää riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista.

    Energian ja sähkön tuotanto pohjautuvat tulevaisuudessa yhä enemmän uusiutuviin energianlähteisiin, mikä tarkoittaa paikallista ja hajautunutta, mutta toisaalta myös sääriippuvaista tuotantoa. Kestävä ja toimiva energiajärjestelmä vaatii investointeja paitsi energiantuotantolaitoksiin myös voimansiirtoverkkoihin sekä lyhyen ja pitkän aikavälin energian varastointijärjestelmiin. Uusiutuvaan energiaan pohjautuva sähköntuotanto mahdollistaa edelleen energiamurroksen muilla sektoreilla sähköistymisen ja vihreän vedyn avulla. Liikenne sähköistyy ja tarvitsee latausinfrastruktuuria ympärilleen, teollisuusprosessien päästöjä leikataan sähköistämällä tai käyttämällä puhdasta vetyä fossiilisten polttoaineiden sijaan, ja rakennusten lämmityksessä hyödynnetään erilaisia lämpöpumppuratkaisuja. Lisäksi teollisuuden prosesseja muutetaan energia- ja resurssitehokkaammiksi.

    Energiajärjestelmät ja eri loppukäyttäjät – teollisuus, liikenne, lämmitys – kytkeytyvät entistä enemmän toisiinsa. Eri sektoreiden välinen tehokas ja luotettava tiedonsiirto on keskeisessä roolissa, jotta kokonaisuutta voidaan hallita, optimoida ja kehittää älykkäästi ja tehokkaasti eteenpäin. Yhteiskunnan ajantasainen ja luotettava tiedonsiirtoinfrastruktuuri on olennainen energiamurroksen mahdollistaja, ja lisäksi sen merkitys korostuu kriisien aikana.

    Meneillään oleva murros luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille koko energiasektorin arvoketjun eri vaiheissa, ja erityisesti EU:ssa ja Suomessa oleva tahtotila ja tavoitteet kiihdyttävät kehitystä. Lyhyellä aikavälillä epävarmuutta ja riskejä voivat aiheuttaa yleinen taloustilanne, inflaatio, geopoliittinen epävakaus sekä näiden vaikutukset energiamarkkinoihin ja -järjestelmiin.

  • Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet

    Enersensen liiketoiminta liittyy tiiviisti energiamurroksen toteuttamiseen. Yhtiön ydintoimintoja ovat suunnittelu-, asennus-, rakentamis- sekä käyttö- ja kunnossapitopalvelut energia-, meriliikenne-, teollisuus- ja tietoliikenneinfrastruktuurin aloilla.

    Energiamurrokseen liittyviä mahdollisuuksia:

    Vihreän energian ratkaisujen kysynnän kasvu luo Enersenselle merkittäviä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, kun energiamurroksen toteuttaminen kasvattaa puhtaaseen teknologiaan ja kestävään energiajärjestelmään liittyviä investointeja (tuulivoima, aurinkovoima, akkuvarastot, vihreä vety, sähkön siirto, hiilidioksidin talteenotto, prosessien, liikenteen ja lämmityksen sähköistämisratkaisut sekä energiatehokkuusinvestoinnit). Ilmastonmuutoksen edetessä lisääntyvät säävaihtelut lisäävät painetta vahvistaa kriittistä infrastruktuuria kuten paikallista energian tuotantoa ja energian siirtoa sekä varastointia.

    Energiamurrokseen liittyviä riskejä:

    Yhtiön on varauduttava myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin mahdollisiin negatiivisiin muutoksiin. Ympäristö-, ilmasto- ja energia-asioihin liittyvän regulaation ja lainsäädännön muuttuminen voi aiheuttaa epävarmuutta asiakkaiden investointikäyttäytymiseen ja päätöksentekoon. Kiristyvä regulaatio voi lisätä myös kustannuksia esimerkiksi lisääntyvien raportointivaateiden myötä, ja osalla asiakkaista liiketoiminta voi supistua, mikäli regulaatioon liittyviin vaatimuksiin ei voida vastata. Ilmastoregulaation tarkoituksena on ohjata pääomia kestäviin kohteisiin, jolloin sijoitukset yrityksiin, jotka eivät ole ympäristö-, ilmasto- ja energia-asioissa edelläkävijöitä, voivat pienentyä. Riskiksi on tunnistettu myös erilaiset vaatimukset eri maissa (esimerkiksi EU vs. ei-EU) erityisesti kansainvälisten hankintaketjujen osalta.