VUOKRATYÖVOIMAN USKOTAAN LISÄÄNTYVÄN SUOMALAISESSA TEOLLISUUDESSA  – TYÖVOIMAPULAA HELPOTETAAN PARANTAMALLA TYÖNTEKIJÖIDEN MIELIKUVIA VUOKRATYÖSTÄ

Tuorein Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Suhdannebarometri julkaistiin 2.5.2018. Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritykset kuvasivat suhdannenousun jatkuneen alkuvuonna. Erityisesti teollisuudessa kehitys on ollut vahvaa. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin kärjistyneet.

Teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen erikoistunut suomalainen pörssiyhtiö Enersense International Oyj (”Enersense”) halusi selvittää alkuvuonna teollisuudessa toimivien yritysten sekä työntekijöiden asenteita ja mielikuvia henkilöstövuokrauksesta Suomessa. Henkilöstöpalveluita tuottava Enersense toteutti valtakunnallisen tutkimuksen ”Henkilöstövuokrauksen mielikuvat Suomessa” yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n kanssa. Tutkimuksessa haastateltiin teollisuuden työantajien johtohenkilöitä yhteensä 200 eri yrityksestä ja työntekijöitä yhteensä 1009.

Tutkimusraportin mukaan työntekijöiden vastauksissa tuli ilmi ennakkoluuloja vuokratyötä kohtaan. Vain 14 % vastaajista kertoi, ettei ole kohdannut minkäänlaisia ennakkoluuloja vuokratyötä kohtaan. Eniten vastauksissa toistui ennakkoluulot vuokratyöntekijöiden ammattitaitoa, motivaatiota ja sitoutuneisuutta koskien. Työn laadun pelätään olevan huonompaa, työntekijöiden huonosti koulutettuja ja laiskoja sekä sopivan lähinnä likaisimpiin ja inhottavimpiin töihin, joita vakituiset työntekijät eivät useinkaan halua tehdä. Vastausten perusteella työntekijöiden osalta, kun on kyse mielikuvista, työntekijän sukupuoli tai ikä ei ole erotteleva tekijä.

Työnantajien edustajilla on erittäin positiiviset kokemukset vuokratyövoiman käytöstä, koska lähes kaikki (96 %) sitä käyttäneet kertoivat käyttävänsä sitä uudelleen. Noin puolella (57 %) yrityksistä on jo kokemusta vuokratyöstä. Eniten vuokratyön käyttämisen syyksi mainittiin sesonkivaihtelut, ruuhkahuippujen tasaus ja omien työntekijöiden vuosilomat sekä pitkät sijaisuudet. Vastausten perusteella työnantajat kokevat, että vuokratyövoiman avulla on mahdollista ottaa vastaan suurempia tilausmääriä nopeammalla toimitusajalla. Joustavuus, helppous ja nopeus koettiin usein positiivisiksi syiksi käyttää vuokratyövoimaa. Jotkin vastaajista kertoivat kokemuksistaan käyttää vuokratyötä hyvänä rekrytointikanavana itselleen.

Työntekijöiden ja työnantajien tulosten vertailussa kävi selkeästi ilmi, että työnantajat (45 %) suhtautuvat vuokratyöhön positiivisemmin kuin työntekijät (23 %). Työnantajat (86 %) eivät koe henkilöstövuokrausyrityksiä kilpailijoina omille rekrytoinneille. Vastaavasti vain viidesosa (21 %) työntekijöistä pitää omalta kannaltaan henkilöstövuokrausyrityksiä kilpailukykyisinä rekrytoijina. Lisäksi työnantajat pitävät vuokratyötä selkeästi parempimaineisena kuin työntekijät. Työnantajat suhtautuvat myös vakituisen työn mahdollisuuteen vuokratyön kautta myönteisemmin kuin työntekijät. Kummatkin vastaajaryhmät kokevat vuokratyön olevan pääsääntöisesti väliaikainen työmuoto. Työnantajat uskovat vahvemmin vuokratyöntekijöiden olevan osa työyhteisöä. Vuokratyövoiman käytön lisääntymiseen Suomessa uskovat sekä työnantajat (70 %) että työntekijät (52 %).

”Tutkimustulokset hieman hätkähdyttävät, mutta eivät yllätä. Vuokratyöpaikkojen kehittäminen ja vuokratyövoiman lisääminen ovat välttämätöntä yritysten kilpailukyvyn kannalta, unohtamatta suoria työsuhteita sekä alihankintaa. Nyt on hyvä hetki ottaa uusia keinoja käyttöön ja olla aktiivisia kommunikaatiossa”, toteaa Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen. ”Olemme jo jalostaneet markkinoille hybridimallin, jossa on yhdistetty perinteisen alihankinnan ja vuokratyön edut. Tämä tukee erityisesti projektiluontoista toimintaa, jonka suosio on voimakkaassa kasvussa myös teollisuudessa.” Holopainen korostaa yksilön kohtelua: ”Lisää läpinäkyvyyttä. On työsuhteiden muoto mikä tahansa, kannattaa työnantajan panostaa yksilöiden yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun kaikilla organisaatiotasoilla. Työlainsäädäntöjen noudattaminen on oltava itsestään selvää.” Lisäksi Holopainen antaa näkökulmia vuokratyön käyttämiseen: ”Työturvallisuudesta ei tulisi tinkiä yhdenkään yksilön osalta. Ammattitaitoaan voi jokainen aina kehittää. Ulkopuolelta tulevat huomiot, näkemykset ja kokemukset, jopa lyhytkestoiset, saattavat olla erittäin hyödyllisiä koko organisaatiolle.”

Pääkohdat tutkimustuloksista

1.) Työntekijät, kaikki vastaajat: 1009 henkilöä

• Kaikista vastaajista viidennes (22 %) suhtautuu vuokratyöhön positiivisesti, yli puolet neutraalisti (58 %) ja viidennes negatiivisesti (20 %).
• Työttömät (28 %) suhtautuvat negatiivisemmin vuokratyöhön kuin työssä olevat (21 %).
• Opiskelijat (63 %) suhtautuvat neutraalimmin vuokratyöhön kuin muissa elämäntilanteissa olevat keskivertona (58 %).
• Epäileväisimpiä vuokratyötä kohtaan ovat työntekijäasemassa (22 %) olevat. Esimiehet (16 %) ja ylin johto (6 %) suhtautuvat vähemmän epäilevästi.
• Hieman yllättäen yrityksen koko ei erottele suhtautumisessa vuokratyötä kohtaan.
• Vuokratyöntekijöiden oikeuksista ei olla tietoisia. Näin vastaa kaksi kolmesta (69 %).
• Lähes puolella vastaajista (47 %) on käsitys, että henkilöstövuokrausyrityksissä ei huolehdita henkilöstöstä yhtä hyvin kuin muissa yrityksissä. 15 % vastaajista on päinvastainen, eli positiivinen, mielikuva.
• Vuokratyöllä ei ole erityisen hyvä maine. Erityisesti naiset (53 %) suhtautuvat epäilevämmin kuin miehet (42 %). Kaikista vastaajista vain 11 % pitää vuokratyön mainetta hyvänä.
• Kuitenkin naiset (44 %) olivat valmiimpia suosittelemaan vuokratyötä tuttavilleen kuin miehet (26 %).
• Vuokratyön luonne koetaan:
• Väliaikaisena työnä (69 %)
• Epävarmempaa kuin tavallinen työ (68 %)
• Mahdollisuutena saada vakituinen työsuhde (43 %)
• Mahdollisuutena saada monipuolista työkokemusta (57 %)
• Voi itse vaikuttaa työaikaansa ja -paikkaansa joustavasti (30 %)
• Hyvä vaihtoehto opiskelijalle (63 %)
• Vuokratyötä pidetään matalapalkkaisten ja alemman koulutustason omaavien työnä.
• Vuokratyöntekijöiden etuja pidetään huonompina kuin suorassa työsuhteessa olevien. Valtaosa (69 %) kaikista vastaajista myöntää kuitenkin, etteivät tiedä vuokratyöntekijöiden oikeuksista.
• Palkan ei uskota olevan sama kuin työnantajayrityksen omilla työntekijöillä.
• Vuokratyöpaikka versus suora työsuhde:
• Puolet (52 %) vastaajista kokee, että on helpompaa saada vuokratyöpaikka kuin suora työsuhde.
• Vuokratyöpaikat ovat vähemmän haasteellisia kuin suorat työsuhteet (37 % /19 %)
• Vuokratyössä on vaikeampi kehittää omaa osaamistaan (39 % / 22 %)
• Vuokratyötä tekevät matalapalkkaiset tai alemman koulutustason omaavat (40 % / 20 %)
• Vuokratyöntekijöillä on huonommat työsuhde-edut kuin yrityksen omilla työntekijöillä (62 % / 9 %)
• Vuokratyöntekijöillä ei ole sama palkka kuin suorassa työsuhteessa olevilla (46 % / 14 %)
• Selkeä enemmistö (76 %) haluaa työllistyä mieluummin suoraan työsuhteeseen kuin vuokratyöpaikkaan.

2.) Työnantajat, kaikki vastaajat: 200 eri yrityksen edustajaa

• Puolet (54 %) työnantajista vastaa, ettei omien ja vuokralla olevien työntekijöiden työtehtävien, koulutuksen tai kokemuksen välillä ole eroja.
• 41 % työantajista ilmoitti, ettei ole kohdannut minkäänlaista ennakkoluuloja vuokratyötä kohtaan. Suurimmat ennakkoluulot puolestaan liittyivät vuokratyöntekijöiden ammattitaitoon, sitoutumiseen ja motivaatioon.
• Valtaosalla (71 %) vuokratyösuhteet ovat kestäneet alle puoli vuotta.
• Työnantajat (86 %) eivät koe henkilöstövuokrausyrityksiä kilpailijoina omille rekrytoinneille.
• 42 % arvioi vuokratyövoiman käytön tulevan edullisemmaksi kuin omien työntekijöiden.
• Merkittävä osa (80 %) työantajien edustajista kannustaa, että vuokratyön kautta on mahdollista saada vakituista työtä.
• Valtaosa (76 %) kokee vuokratyöntekijöiden olevan osa työyhteisöä.
• Vuokratyöntekijän on mahdollista kehittää osaamistaan, näin uskoo 77 % vastaajista.
• Vuokratyövoiman käytön uskotaan selvästi lisääntyvän tulevaisuudessa.

Taustatietoa tutkimusten toteutuksista

Valtakunnalliset haastattelututkimusten kenttätyöt toteutti tiedonkeruuyritys Norstat Finland Oy helmi–maaliskuussa 2018. Tutkimukset kohdennettiin teollisuuteen.

Työntekijävastaajia oli yhteensä 1009 suomea puhuvaa henkilöä, joista naisia 502 ja miehiä 507 kpl. Tutkimusotos vastaa ikärakenteeltaan 18–60-vuotiasta Suomessa asuvaa väestöä. Lähes kolmanneksella (29 %) oli kokemusta vuokratyöstä. Tutkimusmenetelmänä oli verkkopaneeli. Virhemarginaali tuloksissa on noin ±3 prosentin luokkaa.

Työnantajayritykset olivat jaettu kolmeen luokkaan työntekijämäärän mukaan: pienet 5–49 työntekijän yritykset (40 % vastaajista), keskikokoiset 50–249 työntekijän yritykset (40 % vastaajista) ja suuret, vähintään 250 työntekijän yritykset (20 % vastaajista). 82 % vastaajista oli ylintä johtoa eli päättävässä asemassa olevia. Tutkimusmenetelmänä oli henkilökohtaiset puhelinhaastattelut.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jussi Holopainen
Puhelin: 044 517 4543
Sähköposti: jussi.holopainen@enersense.com

Viestintäjohtaja Juha Harttunen
Puhelin: 040 042 5065
Sähköposti: juha.harttunen@enersense.com

Lyhyesti tutkimusten toimeksiantajasta

Enersense International Oyj on teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen erikoistunut suomalainen, Nasdaq Helsinki First North -markkinapaikalla noteerattu pörssiyhtiö, jonka juuret ja kotipaikka ovat Satakunnassa. Enersensen tuotteet, palvelut ja toiminta ovat jaettu kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Resurssit, Digitaaliset ratkaisut ja palvelut sekä Suunnittelu ja tuotanto. Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto kasvoi noin 47 miljoonaan euroon. Enersensen palveluksessa oli vuoden 2017 aikana keskimäärin 662 henkilöä. Enersensen brändi ja henkilöstön kyky uudistaa toimintatapoja sekä hyödyntää digitaalista teknologiaa tunnetaan erityisesti teollisuuden suurissa rakennusprojekteissa Suomessa ja kansainvälisesti yli 30 maassa.