Enersense on valittu pääurakoitsijaksi Mörknässkogenin tuulivoimapuiston rakentamiseen

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 4.4.2022 klo 11.15

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n Power-liiketoimintaan kuuluva Enersense PN Oy on tehnyt sopimuksen britannialaisen uusiutuvan energian yhtiön Low Carbonin kanssa Vöyrissä sijaitsevan Mörknässkogenin tuulivoimapuiston rakentamisesta. Kyseessä on Low Carbonin ensimmäinen tuulivoimainvestointi Suomeen.

Mörknässkogenin tuulivoimapuisto koostuu viidestä voimalasta, ja puiston rakentaminen alkaa kesällä 2022. Hanke valmistuu suunnitelmien mukaisesti syksyllä 2023. Enersensen toimituslaajuuteen kuuluvat puiston teiden ja nostoalueiden rakentaminen sekä voimalaperustukset, puiston sisäverkko ja sähköasema avaimet käteen -periaatteella. Urakan arvo on noin 7 miljoonaa euroa.

John Isherwood, toimitusjohtaja, Low Carbon:
”Olemme iloisia, että Mörknässkogenin tuulivoimapuiston investointipäätös on nyt tehty, sillä se korostaa Low Carbonin kykyä ohjata tehokkaasti pääomaa uusiutuvan energian infrastruktuuriin isossa mittakaavassa. Valitsimme Enersensen yhteistyökumppaniksemme, koska vakuutuimme heidän kattavasta kokemuksestaan ja osaamisestaan tuulivoimapuistojen rakentamisessa. Odotamme innolla, että pääsemme yhteistyössä heidän kanssaan toteuttamaan ensimmäisen tuulivoimainvestointimme Suomessa.”

Juha Silvola, Enersensen Power-liiketoiminnan johtaja:
”Mörknässkogen on meille tärkeä hanke kasvavassa tuulivoimamarkkinassa, ja olemme erittäin tyytyväisiä, että Low Carbon valitsi meidät kumppanikseen ensimmäiseen tuulivoimainvestointiinsa Suomessa.”

Lisätietoja Low Carbonista: www.lowcarbon.com

Enersenselle S-ryhmän tuulipuistojen kunnossapitosopimus – Enersensen huollettavana jo puolet koko Suomen tuulivoimakapasiteetista

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 17.3.2022 klo 10.45

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj on solminut S-ryhmän tuulivoimatuotannosta vastaavan Gigawatti Oy:n kanssa tuulipuistojen kunnossapito- ja viankorjauspalvelusopimuksen.

Sopimus kattaa Hoikkasuon, Jäneskeitaan, Sarvisuon ja Sarvankankaan tuulipuistojen kunnossapito- ja viankorjauspalvelut vuosina 2022-2027. Sopimuksen piirissä ovat puistojen voimajohdot, sähköasemat sekä sähkö- ja tietoliikenneverkko.

Gigawatti Oy:n Sarvisuon tuulipuisto on Suomen suuritehoisin tuotannossa oleva tuulipuisto. Sarvisuon puistossa on 27 kappaletta 5,6 MW:n voimaloita, joiden yhteisteho ylittää 150 MW. Vuodessa se tuottaa 0,5 terawattituntia, mikä vastaa noin puolta koko S-ryhmän sähköntarpeesta. S-ryhmä on Suomen kolmanneksi suurin tuulisähköntuottaja, ja tällä hetkellä Gigawatti Oy:llä on yhteensä 271 MW tuulivoimaa. S-ryhmä käyttää kaiken tuottamansa sähkön omissa 1 800 toimipisteessään.

Kokonaisuudessaan Suomen kumulatiivinen tuulivoimakapasiteetti vuoden 2022 alussa oli 3 257 MW.

”Enersensen kunnossapidossa on yli 1 600 MW eli puolet Suomen tuulivoimasta. Kunnossapidossamme olevat tuulipuistot koostuvat 15 eri asiakkaasta, jotka ovat alallaan Suomen suurimpia. Enersense vastaa useissa kohteissa käyttövarmoista tietoliikenneyhteyksistä, valvonta-, käytönjohto-, viankorjaus ja kunnossapitopalveluista”, sanoo Enersensen Transmission Network -liiketoiminnan myyntijohtaja Topias Koskela.

Enersense toimii kunnossapitotehtävissä sekä maa- että merituulivoimapuistoissa. Tuulivoiman kunnossapitoon Enersensellä ovat erikoistuneet Oulun, Harjavallan, Hämeenlinnan ja Seinäjoen yksiköt.

Enersense International Oyj:n hallitus päätti konsernin avainhenkilöiden kannustinjärjestelmistä

Enersense International Oyj
Pörssitiedote 28.2.2022 klo 13.15

Enersense International Oyj:n hallitus on päättänyt kahdesta uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat kannustinjärjestelmät.

Palkkiot maksetaan osittain Enersense International Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkioiden rahaosuuksilla pyritään kattamaan palkkioista osallistujille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Osakepalkkiojärjestelmä 2022–2025

Osakepalkkiojärjestelmässä 2022—2025 on yksi ansaintajakso, tilikaudet 2022–2023.

Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollista ansaita Enersense International Oyj:n osakkeita suoriutumisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä ansaintajakson päättymisen jälkeen vuosina 2024 ja 2025.

Järjestelmän palkkiot perustuvat yhtiön osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon tilikausilta 2022—2023, konsernin kumulatiiviseen euromääräiseen oikaistuun käyttökatteeseen tilikausilta 2022—2023 ja uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuteen liikevaihdosta. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 211 000 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettavan osuuden.

Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja ja muut Enersense International Oyj:n johtoryhmän jäsenet.

Enersense International Oyj:n toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenen on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella nettopalkkiona saamistaan osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä hänen edellisen vuoden vuosipalkkaansa ja muun johtoryhmän jäsenen osakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä puolta jäsenen edellisen vuoden vuosipalkasta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin jäsenyys johtoryhmässä jatkuu.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024

Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2022–2024 palkkio perustuu voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja työ- tai toimisuhteen jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan 24—36 kuukauden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Järjestelmä on tarkoitettu vain erikseen nimetyille avainhenkilöille. 

Vuosina 2022—2024 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella allokoitavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 10 000 Enersense International Oyj:n osakkeen arvoa, mukaan lukien myös rahana maksettavan osuuden.

Enersense julkaisee vuoden 2021 tilinpäätöstiedotteen maanantaina 28.2. – suora webcast-lähetys tulostilaisuudesta klo 14

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 23.2.2022 klo 11.00

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj julkaisee vuoden 2021 tilinpäätöstiedotteensa maanantaina 28.2.2022 arviolta klo 12. Julkaisemisen jälkeen tilinpäätöstiedote löytyy yhtiön verkkosivulta www.enersense.fi.

Toimitusjohtaja Jussi Holopainen ja talousjohtaja Mikko Jaskari käyvät viime vuoden tulosta sekä Enersensen yritysjärjestelyiden myötä tapahtunutta arvoketjulaajentumista läpi suorassa webcast-lähetyksessä klo 14 alkaen. Tilaisuus on suomenkielinen ja sitä voi seurata seuraavasta linkistä: https://enersense.videosync.fi/2021-q4-results. Tallenne lähetyksestä löytyy myöhemmin yhtiön verkkosivuilta.

Kutsu Enersensen pääomamarkkinapäivään 3.5.2022

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 17.2.2022 klo 15.30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj järjestää osakkeenomistajille, sijoittajille, analyytikoille sekä pankkien ja median edustajille suunnatun pääomamarkkinapäivän 3.5.2022 klo 13-16. Tilaisuutta voi seurata suorana webcast-lähetyksenä: https://enersense.videosync.fi/2022-cmd.

Ajankohtaisista asioista yhtiön strategiaan, yritysjärjestelyihin, liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen liittyen ovat kertomassa toimitusjohtaja Jussi Holopainen, talousjohtaja Mikko Jaskari sekä liiketoimintajohtajat Juha Silvola, Jaakko Leivo ja Margus Veensalu. Puhujalista saattaa vielä täydentyä.

Tilaisuus on suomenkielinen ja keskusteluun on mahdollisuus osallistua esityslinkin kautta toimivan chatin välityksellä. Lähetyksen jälkeen tallenne tilaisuudesta jaetaan Enersensen verkkosivulle.

Tilaisuuteen Helsingin keskustassa, Sanomatalon Studio Elielissä voidaan tämän hetken arvion mukaan ottaa paikalle max. 40 henkilöä. Analyytikoille, institutionaalisille sijoittajille ja median edustajille tarkoitetut paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset pyydetään lähettämään: tommi.manninen@enersense.com.

Enersensen sijoitus P2X:ään on toteutunut

Enersense International Oyj 
Pörssitiedote, 14.2.2022 klo 21.05

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj (”Enersense”) tiedotti 8.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen 13–18 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta vihreän vedyn tuottajayhtiöön P2X Solutions Oy:öön (”P2X”). Enersense tiedotti edelleen 31.1.2022, että sijoituksen määräksi on vahvistunut 13 miljoonaa euroa, jonka perusteella Enersensen omistusosuus P2X:stä olisi mahdollisten optioiden jälkeen noin 16,3 prosenttia.  

Sijoitusjärjestelyn ennakkoehdot ovat täyttyneet ja Enersensen sijoitus P2X:ään on toteutunut P2X:n toteuttamassa suunnatussa osakeannissa tänään. Sijoitus maksetaan käteisellä kolmessa erässä lokakuuhun 2022 mennessä ja rahoitetaan Enersensen kassavaroilla. 

Toimitusjohtaja, Jussi Holopainen, Enersense International Oyj: 

”Sijoitus P2X:ään tukee vahvasti Enersensen strategiaa. Tuulivoima ja vihreän vedyn tuotanto linkittyvät voimakkaasti yhteen, ja Enersensellä on vahvaa osaamista koko arvoketjussa. Vedyllä pystytään paitsi korvaamaan fossiilisia polttoaineita, myös mahdollistamaan puhtaan energian, kuten syklisen tuulivoiman, pidempiaikainen varastointi. Vety on meille ja koko Suomelle suuri mahdollisuus, ja vihreän vetymarkkinan luominen on konkreettinen ilmastoteko.” 

Sijoituksen yhteydessä Enersense ja P2X ovat sopineet kumppanuusjärjestelystä, jossa Enersensellä on tiettyjen sijoitussopimuksen mukaisten, muun muassa hinnoitteluun ja laatutasoon liittyvien, edellytysten täyttyessä ensisijaisen kumppanin asema P2X:n Harjavaltaan rakennettavan Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakennusvaiheen töissä sekä laitoksen valmistuttua sen kunnossapidon ja operoinnin tehtävissä. Yhteistyön arvon arvioidaan olevan noin 7–8 miljoonaa euroa ja se jakautuu pääosin vuosille 2022–2024 jatkuen kunnossapidon ja operoinnin osalta. Ensisijainen kumppanuus koskee mainittujen edellytysten täyttyessä myös P2X:n mahdollisia muita tulevia hankkeita, joiden osalta sopimus kumppanuudesta on solmittu kolmeksi vuodeksi. Osapuolet neuvottelevat yhteistyön tarkemmista ehdoista ja toteutuksesta kevään 2022 aikana.     

Sijoitus- ja yhteistyöjärjestelyä, sen ehtoja sekä järjestelyn lähipiiriluonnetta on kuvattu tarkemmin Enersensen 8.12.2021 julkaisemassa pörssitiedotteessa. 

Enersensen tytäryhtiön Megatuuli Oy:n yhteistyökumppaninsa kanssa kehittämä tuulipuistokokonaisuus etenee – Megatuuli on sopinut kehitysyhteistyösopimukseen perustuvasta palkkiosta

Enersense International Oyj 
Sisäpiiritieto 3.2.2022 klo 13.50

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n (“Enersense”) tytäryhtiön Megatuuli Oy:n (“Megatuuli”) keskeisen hankekehityskumppaninsa kanssa kehittämä tuulipuistokokonaisuus on päätetty rakentaa tiettyjen ehtojen täyttyessä. Päätöksen toteutuessa Megatuuli on oikeutettu sen ja kyseisen hankekehityskumppanin välillä solmittuun kehitysyhteistyösopimukseen perustuvaan vuosien 2022–2025 aikana erissä maksettavaan palkkioon. Vuoden 2022 aikana palkkio vaikuttaisi Enersensen liikevoittoon arviolta yhteensä 5–6 miljoonaa euroa. Lisäksi Enersense arvioi, päivittäen aikaisemmin ilmoittamaansa arviota, että nyt kyseessä olevan kokonaisuuden rakentamisvaiheen toteutuessa sekä Megatuulen tiettyjen muiden äänivallattoman osakesarjan kohteeksi tulevien projektien tuottojen arvioidaan yhteensä vaikuttavan Enersensen liikevoittoon vuoteen 2025 mennessä noin 30–40 miljoonaa euroa. Kyseisten hankkeiden tuotot jakautuvat Enersensen ja Megatuulen äänivallattoman osakesarjan omistajien kesken.

Rakentamisvaiheen toteuttaminen on ehdollinen Megatuulen hankekehityskumppanin sopimille tavanomaisille ennakkoehdoille, joiden arvioidaan täyttyvän helmikuussa 2022. 

Megatuuli on vastannut kokonaisuuden alkuvaiheen hankekehitystyöstä, mm. esiselvityksistä, maanvuokrasopimusten varmistamisesta, kaavoituksesta sekä yva- ja rakennuslupaprosesseista ”rakentamista vaille valmiiksi” – vaiheeseen. Muilta osin kehitystyöstä on vastannut Megatuulen hankekehityskumppani.

Tuulivoimakehityksen toimialajohtaja, Lauri Lammivaara, Enersense International Oyj:

”Tuulipuistojen kehitys on pitkäjänteistä toimintaa. Megatuuli on tehnyt hedelmällistä yhteistyötä asukkaiden, maanomistajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa jo useamman vuoden ajan. Tuulivoiman myönteiset vaikutukset yhteiskunnalle ovat suuret ja onkin hienoa olla luomassa päästötöntä yhteiskuntaa. Suuri kiitos kuuluu myös Megatuulen ammattitaitoiselle ja energiselle tuulivoimatiimille, joka on saanut kaiken tämän aikaiseksi.”  

Toimitusjohtaja, Jussi Holopainen, Enersense International Oyj:

”Tuulipuistohankkeet ovat hyvä esimerkki Megatuulen ja sen yhteistyökumppaneiden vastuullisesta, laadukkaasta ja pitkäjänteisestä tuulivoimahankkeiden kehitystyöstä. Megatuulen hankinnan myötä Enersensellä on nyt uusia, kokeneita ja näkemyksellisiä osaajia kehittämässä palveluitamme sekä ymmärrystämme ja osaamistamme tuulivoiman koko arvoketjussa. Maatuulivoiman tuotanto Suomessa tulee kasvamaan moninkertaiseksi lähivuosina, ja odotan innolla uusien tuulivoimahankkeiden etenemistä.”

Palkkioiden suoritus on ehdollinen tietyille muun muassa hankkeiden rakentamiseen ja sähköistykseen liittyvien vaiheiden toteutukselle mikä voi vaikuttaa tuloutusten realisoitumiseen ja niiden aikatauluun Megatuulesta ja Enersensestä riippumattomalla tavalla. Lisäksi Megatuuli on sitoutunut tavanomaisiin määräyksiin koskien suorittamaansa työtä koskevaa vastuuta sekä merkittäviin sopimussakkoihin, mikäli tietyt tuulipuistohankkeen toteutusvaiheet viivästyvät sen vastuualueeseen liittyvistä seikoista johtuen.   

Enersense tiedotti 20.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaisesti se hankkii maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiö Megatuuli Oy:n. Kaupan toteutumisesta Enersense tiedotti 1.2.2022. Samalla Enersense on tiedottanut, että osakekaupan arvioidaan nostavan Enersensen rahoitusasemaa vuonna 2022 ja parantavan Enersensen tuloksentekokykyä pitkällä aikavälillä. Megatuulen tiettyjen, äänivallattoman osakesarjan kohteeksi tulevien projektien myyntituottojen arvioitiin tuolloin vaikuttavan Enersensen liikevoittoon vuoteen 2025 mennessä yhteensä noin 20–40 miljoonaa euroa. Näistä hankkeista, mukaan lukien nyt rakentamisvaiheeseen mahdollisesti etenevä kokonaisuus, jaettavan voiton osalta Enersensen osuus on noin kolmanneksen ja äänivallattomien osakkeiden omistajiksi jäävien myyjien osuus noin kaksi kolmasosaa. Ensimmäisten hankkeiden arvioitiin tuloutuvan vuoden 2022 aikana. Muiden Megatuulen hankkeiden arvioidaan tuloutuvan vuodesta 2024 alkaen. Näistä muista hankkeista Enersensen osuus tilikauden voitosta on 100 prosenttia. 

Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamisesta P2X:n investointipäätös – Enersensen P2X-sijoituksen arvioidaan toteutuvan helmikuussa

Enersense International Oyj    
Lehdistötiedote 2.2.2022 klo 12.45

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj tiedotti 8.12.2021 ja 31.1.2022 suunnitelmistaan sijoittaa 13 miljoonaa euroa vihreän vedyn tuottajayhtiöön P2X Solutions Oy:hyn. Järjestelyn toteutuessa arviolta helmikuussa 2022 Enersense ja P2X ovat sopineet merkittävästä kumppanuudesta sekä vetytuotantolaitoksen rakentamisessa että myöhemmin tuotantolaitoksen kunnossapidossa tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Tulevaan sijoitukseen liittyen P2X tiedotti 2.2.2022 tehneensä 70 miljoonan euron investointipäätöksen Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamisesta Harjavaltaan. Harjavallan Suurteollisuuspuistoon tuleva vihreän vedyn tuotantolaitos on kapasiteetiltaan 20 MW, ja sen rakentamistyöt alkavat syksyllä 2022. Laitoksen on tarkoitus valmistua aikataulun mukaisesti vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Jussi Holopainen, toimitusjohtaja, Enersense International Oyj:

”Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen investointipäätös on merkittävä asia. Vedyn rooli päästöttömien energiaratkaisujen ja energian varastoinnin kehittämisessä on keskeisessä asemassa. Vetymarkkina kasvaa kovaa vauhtia ja on hienoa, että kehityksen kärkijoukoissa on mukana myös suomalaisia toimijoita.”

P2X:n tarkoituksena on toteuttaa samalla konseptilla myös muita vihreän vedyn tuotantolaitoksia, ja seuraavien laitosten valmistelutyö on jo aloitettu. P2X valmistaa vihreää vetyä täysin päästöttömästi elektrolyysillä vedestä uusiutuvilla energialähteillä. Osan tuottamastaan vihreästä vedystä yhtiö jatkojalostaa uusiutuviksi synteettisiksi polttoaineiksi, kuten synteettiseksi metaaniksi. Prosessin sivuvirtoina syntyvä lämpö ja happi voidaan hyödyntää teollisissa prosesseissa.

Enersense on toteuttanut Megatuulen hankinnan ja Enersensen uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin

Enersense International Oyj
Pörssitiedote 1.2.2022 klo 18.50

Enersense International Oyj (”Enersense”) tiedotti 31.1.2022 Enersensen hallituksen päättäneen suunnatusta osakeannista maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiö Megatuuli Oy:n (”Megatuuli”) hankintaan (”Osakekauppa”) liittyen sekä Osakekaupan täytäntöönpanon aikataulusta ja vaikutuksista. Osakekaupan täytäntöönpano on saatu päätökseen tänään 1.2.2022.

Yhteensä 2 598 331 uutta Enersensen osaketta on tänään Osakekaupan täytäntöönpanossa annettu vastikkeena Osakekaupan myyjille ja merkitty Megatuulen äänivaltaisten osakkeiden luovutusta vastaan. Uudet Enersensen osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin tänään 1.2.2022. Aiemmin tiedotetun mukaisesti uusiin Enersensen osakkeisiin kohdistuvat vakuusjärjestely- ja luovutusrajoitukset, joiden kohteena on yhteensä 50 prosenttia Megatuulen omistajien vastikkeena saamista Enersensen osakkeista. Rajoitukset vapautuvat 24 kuukauden kuluttua Osakekaupan toteutuksesta lukien.

Uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Enersensen osakkeiden kokonaismäärä on 15 996 060 osaketta. Kaikilla osakkeilla on yhtäläiset äänioikeudet. Uudet osakkeet otetaan kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla arviolta 3.2.2022 alkaen.

Toimitusjohtaja, Jussi Holopainen, Enersense International Oyj:

”Megatuulen hankinta merkitsee Enersenselle paljon, kun hankekehityksen myötä ymmärryksemme ja osaamisemme tuulivoiman koko arvoketjusta laajenee ja syvenee. Tuulivoimamarkkina kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina, ja on koko markkinan näkökulmasta tärkeää, että alalla on laaja-alaista ymmärrystä saman katon alla projektin eri vaiheista aina suunnittelusta toteutukseen.”

Osakekauppaa ja sen vaikutuksia on kuvattu Enersensen tiedotteessa 31.1.2022.

Enersensen sijoituksen määrä P2X:ään on tarkentunut

Enersense International Oyj    
Pörssitiedote 31.1.2022 klo 15.15

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj (”Enersense”) tiedotti 8.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen 13–18 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta vihreän vedyn tuottajayhtiöön P2X Solutions Oy:öön (”P2X”) sekä sen yhteydessä sovitusta kumppanuusjärjestelystä. Tiedotteessa todetulla tavalla sijoituksen toteutuessa Enersense merkitsee P2X:n uusia osakkeita siten, että sen omistusosuus P2X:stä on noin 16,3–22,5 prosenttia. Enersense tiedotti lisäksi 3.1.2022 järjestelyn aikataulun täsmentyneen siten, että järjestelyn ennakkoehtojen arvioidaan täyttyvän tammikuun 2022 lopussa ja järjestelyn toteutuvan helmikuun 2022 aikana.  

Järjestelyn edetessä Enersensen sijoituksen määrä on vahvistunut ja on järjestelyn toteutuessa 13 miljoonaa euroa. Sijoituksen perusteella Enersensen omistusosuus P2X:stä olisi mahdollisten optioiden jälkeen noin 16,3 prosenttia. Järjestelyn täyttymättä olevien ennakkoehtojen arvioidaan täyttyvän ja järjestelyn toteutuvan helmikuun 2022 aikana.  

Toimitusjohtaja Jussi Holopainen, Enersense International Oyj: 

“Vetyenergian rooli on merkittävä ilmastoneutraalin energiajärjestelmän luomisessa vuoteen 2050 mennessä. Vedyllä pystytään paitsi korvaamaan fossiilisia polttoaineita, myös mahdollistamaan puhtaan energian pidempiaikainen varastointi. P2X:n investoinnin toteutuessa Enersense saa hienon näköalapaikan vetytalouden edistämisessä, ja se nostaa entisestään rooliamme päästöttömien energiaratkaisujen arvoketjussa.” 

Järjestelyn keskeiset ehdot on kuvattu Enersensen 8.12.2021 julkaisemassa pörssitiedotteessa. 

Enersense on voittanut Fingridin tarjouskilpailun Kuopion Savilahden voimajohtojärjestelyistä

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 21.1.2022 klo 14.50

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n Power-liiketoimintaan kuuluva tytäryhtiö Enersense PN Oy on voittanut Fingridin voimajohtourakan. Urakka koskee Kuopion Savilahdessa toteutettavia johtojärjestelyjä, johon keskeisenä osana kuuluu uuden, innovatiivista muotoilua edustavan maisemapylvään rakentaminen.

Tämä muutostyöurakka on osa menossa olevaa merkittävää Kuopion Savilahden alueen kehittämishanketta. Enersensen urakkaan sisältyvät Fingridin ja Kuopion Sähköverkko Oy:n vanhojen voimajohtojen purkaminen sekä uusien rakentaminen. Hanke sisältää myös alueelle erikseen suunnitellun ’Viäntö’ -nimisen maisemapylvään toteutuksen. Hanke alkaa välittömästi ja se valmistuu viimeistään marraskuussa 2022.

”Fingridille johtojärjestelyhanke on tärkeä, koska sen avulla tehostetaan Savilahden maankäyttöä ja varmistetaan kantaverkon korkea käyttövarmuus Kuopiossa”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Tommi Olsson Fingrid Oyj:stä.

”Savilahti on Itä-Suomen suurin aluekehitysprojekti. Tavoitteena on tunnettu ja haluttu asuin-, opiskelu- ja työskentelyalue, jossa ovat läsnä kaikki hyvän elämän osatekijät”, Kuopion Savilahti-projektin suunnitteluinsinööri Jukka Eskelinen kertoo.

Enersensen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2022

Enersense International Oyj
Pörssitiedote 17.1.2022 klo 16.30

Enersense International Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta on toimittanut yhtiön hallitukselle ehdotuksensa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2022:

Ehdotus hallituksen jäsenten lukumäärästä ja kokoonpanosta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitus koostuu kuudesta (6) jäsenestä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että toimikaudeksi, joka päättyy 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Jaakko Eskola, Sirpa-Helena Sormunen, Herkko Plit, Sari Helander, Päivi Jokinen ja Petri Suokas.

Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nimitystoimikunta suosittelee hallituksen järjestäytymiskokoukselle, että Jaakko Eskola valitaan uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja että Sirpa-Helena Sormunen valitaan hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin ja kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat nimitystoimikunnan arvion mukaan ehdotuksen antamishetkellä riippumattomia yhtiöstä. Herkko Plitin osalta riippumattomuutta tulee arvioida uudelleen Enersensen 8.12.2021 tiedottaman P2X Solutions Oy:hyn liittyvän sijoitus- ja yhteistyöjärjestelyn toteutuessa. Sirpa-Helena Sormunen, Herkko Plit, Sari Helander ja Päivi Jokinen ovat lisäksi riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Uudelleenvalintaa varten ehdotettujen hallituksen jäsenten henkilökohtaiset tiedot löytyvät yhtiön verkkosivuilta: www.enersense.fi/sijoittajalle/hallinnointi/hallitus

Ehdotus hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa vuoden 2022 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat tulevana toimikautena seuraavat:

  • puheenjohtajan vuosipalkkio 40 000 euroa
  • varapuheenjohtajan vuosipalkkio 30 000 euroa
  • jäsenen vuosipalkkio 25 000 euroa

Lisäksi maksetaan kokouspalkkiot kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta: hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajille 1 000 euroa ja muille jäsenille 500 euroa. Matkustuskustannukset ehdotetaan korvattavaksi yhtiön kulloinkin voimassa olevan matkakulujen korvaamista koskevan politiikan mukaisesti.

Vuoden 2022 varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotukset valmistelleen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimii Alexander Ehrnrooth, Nidoco AB ja jäseninä Risto Takkala, MBÅ Invest Oy sekä Kyösti Kakkonen, Joensuun Kauppa ja Kone Oy. Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola toimii nimitystoiminnan asiantuntijana.

Nimitystoimikunnan ehdotukset tullaan lisäämään yhtiökokouskutsuun.

Enersensen Megatuuli-kauppa etenee: kaupan ennakkoehtoon liittyvä esisopimus Megatuulen keskeisen hankekehityskumppanin kanssa solmittu

Enersense International Oyj   
Pörssitiedote 10.1.2022 klo 14.30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj (”Enersense”) tiedotti 20.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaisesti se hankkii maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiö Megatuuli Oy:n (”Megatuuli”).

Enersensen tiedottamalla tavalla Megatuulen hankinta (”Osakekauppa”) on ehdollinen muun muassa sille, että Megatuulen tietyt hankekehitykseen liittyvät kumppanit luopuvat vetoamasta kyseisten tahojen ja Megatuulen välillä solmittuihin sopimuksiin sisältyviin Megatuulen omistuksen vaihtumiseen liittyviin change of control -ehtoihin osakekaupan yhteydessä, ja sille, että Megatuulen keskeisen hankekehityskumppanin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen kesto ja tietyt ehdot neuvotellaan uudelleen. Enersense tiedotti lisäksi, että neuvottelut kyseisestä sopimusmuutoksesta on aloitettu Megatuulen, Enersensen ja kyseisen hankekehityskumppanin välillä. 

Neuvottelujen edetessä Megatuuli on solminut kyseisen hankekehityskumppaninsa kanssa esisopimuksen, joka sisältää osapuolten yhteisymmärryksen uudelleenneuvoteltavan yhteistyösopimuksen keskeisistä ehdoista.  Esisopimuksen tarkoituksena on edistää lopullisen yhteistyösopimusmuutoksen solmimista ja siten Osakekaupan ennakkoehtojen toteutumista tältä osin. Esisopimuksen yhteydessä Enersense on antanut Megatuulen puolesta 5 miljoonan euron suuruisen vakuuden esisopimuksen mukaisen lopullisen yhteistyösopimusmuutoksen solmimisen vakuudeksi. Vakuus raukeaa, mikäli Osakekauppa ei toteudu 13.2.2022 mennessä.

Osakekaupan keskeiset ehdot ja sen toteutuksen edellytykset on kuvattu Enersensen 20.12.2021 julkaisemassa pörssitiedotteessa. Osakekaupan toteutuksen arvioidaan edelleen tapahtuvan tammikuun 2022 aikana. 

Enersense täsmentää P2X:ään tehdyn sijoitus- ja yhteistyöjärjestelyn toteutumisen aikataulua

Enersense International Oyj   
Pörssitiedote 3.1.2022 klo 12.15

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj (”Enersense”) tiedotti 8.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen 13–18 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta vihreän vedyn tuottajayhtiöön P2X Solutions Oy:öön (”P2X”) sekä sen yhteydessä sovitusta kumppanuusjärjestelystä.  Sijoitus- ja yhteistyöhankkeen toteutuksen edellytyksenä oli työ- ja elinkeinoministeriön merkittävä tuki P2X:lle Harjavallan tuotantolaitoksen rakentamiseen liittyen sekä tiettyjä muita tavanomaisia ennakkoehtoja. Enersense tiedotti 20.12.2021 työ- ja elinkeinoministeriön noin 26 miljoonan euron investointituen myöntämisestä P2X:lle.

Tiedotteissaan 8.12.2021 ja 20.12.2021 Enersense on arvioinut järjestelyn toteutuvan tammikuun 2022 loppuun mennessä. Järjestelyn edetessä aikataulu on täsmentynyt siten, että muiden tavanomaisten ennakkoehtojen arvioidaan täyttyvän tammikuun 2022 lopussa ja järjestelyn toteutuvan helmikuun 2022 aikana. 

Järjestelyn keskeiset ehdot on kuvattu Enersensen 8.12.2021 julkaisemassa pörssitiedotteessa.

Enersense päivittää vuoden 2021 tulosohjeistustaan: konsernin oikaistun käyttökatteen odotetaan ylittävän 19 miljoonaa euroa ja oikaistun liikevoiton 11 miljoonaa euroa

Enersense International Oyj
Sisäpiiritieto 22.12.2021 klo 19.30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj päivittää 6.5.2021 julkaisemaansa ohjeistusta vuodelle 2021 oikaistun käyttökatteen osalta, jonka yhtiö arvioi nyt ylittävän 19 miljoonaa euroa. Samaan aikaan yhtiö nostaa ohjeistustaan oikaistun liikevoiton osalta, jonka yhtiö arvioi nyt ylittävän 11 miljoonaa euroa.

Päivitetty ohjeistus vuodelle 2021:

  • Liikevaihto: 215–245 miljoonaa euroa
  • Oikaistu käyttökate: yli 19 miljoonaa euroa
  • Oikaistu liikevoitto: yli 11 miljoonaa euroa

Aiempi ohjeistus julkaistu 6.5.2021:

  • Liikevaihto: 215–245 miljoonaa euroa
  • Oikaistu käyttökate: 17–20 miljoonaa euroa
  • Oikaistu liikevoitto: 8–11 miljoonaa euroa

Enersense osti 4.10.2021 toteutetulla kaupalla merituulivoimaan erikoistuneen Pori Offshore Constructions Oy:n (nykyinen Enersense Offshore Oy) osakekannan. Osakekannan peruskauppahinta oli 1,0 euro, jonka lisäksi mahdollisena lisäkauppahintana maksetaan osuus Enersense Offshore Oy:n vuosien 2022–25 käyttökatteesta (EBITDA) kauppakirjassa sovittujen ehtojen mukaan. Osakekaupan yhteydessä yhtiö toteutti Porin Mäntyluodossa sijaitsevaa maa-aluetta ja rakennuksia koskevan sale and lease back -järjestelyn, jossa se myi kyseisen maa-alueen ja rakennukset Porin kaupungin omistamalle Suisto Kiinteistöt Oy:lle 8,0 miljoonan euron kauppahinnalla ja solmi näitä koskevan viiden vuoden vuokrasopimuksen. Alun perin Enersense arvioi, että kaupalla ei ole vaikutusta vuoden 2021 taloudelliseen ohjeistukseen.

Osana Enersense Offshore Oy:n integraatiota toteutetut yritysoston hankintamenolaskelmaan liittyvät ulkopuolisen tahon arviot Enersense Offshore Oy:n kiinteistöjen sekä kiinteän ja aineettoman omaisuuden arvosta ovat valmistuneet ja osoittavat kaupantekohetkellä tiedossa ollutta korkeampaa arvostusta. Aineeton omaisuus pitää sisällään erityisesti Offshore-tuulivoimaloiden ja SPAR-lauttojen rakentamiseen ja suunnitteluun liittyviä aineettomia oikeuksia kuten teknistä osaamista ja teknologiaa, sertifioituja laatujärjestelmiä, laskentadataa ja muuta dokumentaatiota. Edellä mainitun lisäksi Enersense Offshore Oy:llä on offshore-tuulivoimaloiden perustusteknologiaan liittyen yksi EP-patenttihakemus.

Edellä mainittujen uusien arvostusten seurauksena Enersense päivittää aiempaa ohjeistustaan edellä kuvatulla tavalla.  

Enersensen vuoden 2022 tulosohjeistus julkaistaan arviolta vuoden 2022 ensimmäisen kvartaalin aikana. Toteutuessaan 20.12.2021 julkistetulla Megatuuli Oy:n kaupalla on positiivinen vaikutus ensi vuoden ohjeistukseen. Kaupan toteutumisen ennakkoehtoja ja vaikutusta on kuvattu tarkemmin 20.12.2021 julkaistussa pörssitiedotteessa. Mahdollisia tulosta rasittavia eriä vuonna 2022 ovat Enersensen vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä käynnistämä laaja toiminnanohjausjärjestelmän uudistusprojekti, jolla tavoitellaan yhtiön operatiivisen tehokkuuden parantumista ja skaalauskyvykkyyttä, sekä Enersense Offshore Oy:n liiketoiminnan integraatio- ja kehitysprosessi, jonka odotetaan parantavan Enersense Offshore Oy:n liiketoiminnan kannattavuutta vuoden 2023 aikana.

Seuraava taloudellinen raportti:

Enersense julkaisee vuoden 2021 tilinpäätöstiedotteen 28.2.2022.

Enersensen sijoitus P2X:ään etenee – työ- ja elinkeinoministeriö myönsi tuen Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamiseksi Harjavaltaan

Enersense International Oyj  
Pörssitiedote 20.12.2021 klo 14.00

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj (”Enersense”) tiedotti 8.12.2021 allekirjoittaneensa sopimuksen 13–18 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta vihreän vedyn tuottajayhtiöön P2X Solutions Oy:öön (”P2X”) sekä sen yhteydessä sovitusta kumppanuusjärjestelystä, jossa Enersensellä on tiettyjen sijoitussopimuksen mukaisten, muun muassa hinnoitteluun ja laatutasoon liittyvien, edellytysten täyttyessä ensisijaisen kumppanin asema P2X:n Harjavaltaan rakennettavan Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakennusvaiheen töissä sekä laitoksen valmistuttua sen kunnossapidon ja operoinnin tehtävissä.  Sijoitus- ja yhteistyöhankkeen toteutuksen edellytyksenä oli työ- ja elinkeinoministeriön merkittävä tuki P2X:lle Harjavallan tuotantolaitoksen rakentamiseen liittyen sekä tiettyjä muita tavanomaisia ennakkoehtoja.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt päätöksen noin 26 miljoonan euron uuden energiateknologian ja suurten demonstraatioiden hankkeiden investointituen myöntämisestä P2X:lle Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen sekä metanointiyksikön rakentamiseksi Harjavaltaan. P2X Solutionsin tavoitteena on aloittaa Harjavallan Suurteollisuuspuistoon suunnitellun vihreän vedyn laitoksen rakentamistyöt syksyllä 2022 ja laitoksen käyttöönotto on suunniteltu vuoden 2024 ensimmäiselle vuosipuoliskolle. Tuotantolaitoksen kapasiteetti on 20 MW. P2X:n tarkoituksena on toteuttaa samalla konseptilla myös muita vihreän vedyn tuotantolaitoksia.

”Tukipäätös on erittäin tervetullut ja se mahdollistaa Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoshankkeen eteenpäinviemisen. Olemme innoissamme sopimastamme kumppanuudesta P2X:n kanssa ja konkreettisista suunnitelmista vetytalouden edistämisessä”, sanoo Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Sijoitus- ja yhteistyöjärjestelyn muiden tavanomaisten ennakkoehtojen arvioidaan täyttyvän ja järjestelyn toteutuvan tammikuun 2022 loppuun mennessä. Järjestelyn keskeiset ehdot on kuvattu Enersensen 8.12.2021 julkaisemassa pörssitiedotteessa.

Enersense etenee päästöttömän energian tuottajaksi ja keskeiseksi vihreän energian yhtiöksi – pitkän aikavälin tavoitteet arvioidaan yritysjärjestelyiden toteutuessa uudelleen

Enersense International Oyj  
Pörssitiedote 20.12.2021 klo 8.45

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj (”Enersense”) tiedotti 20.12.2021 sopineensa maatuulivoimahankkeiden kehitysyhtiön Megatuuli Oy:n (”Megatuuli”) ostamisesta sekä 8.12.2021 sijoituksesta ja ensisijaisesta kumppanuudesta Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantoyhtiön P2X Solutions Oy:n (”P2X”) kanssa (yhdessä ”Yritysjärjestelyt”).

Yritysjärjestelyiden toteutuessa Enersense etenee strategiansa toiseen vaiheeseen ja laajenee arvoketjussa projektien suunnittelijasta, toteuttajasta, kunnossapitäjästä ja huoltajasta myös keskeiseksi päästöttömän energian tuottajaksi, omistajaksi ja hankekehittäjäksi.

”Laaja-alaisesta energia-alan palveluyrityksestä tulee yritysjärjestelyiden toteutuessa myös puhtaan energian tuottaja ja keskeinen vihreän energian yhtiö. Omistajana liiketoimintamallimme muuttuu, kun alamme saada tuottoa myös tuotetusta energiasta. Enersense toimii jatkossakin entiseen tapaan vahvana kumppanina mahdollistamassa energiamurrosta hankkeiden kaikissa vaiheissa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin”, Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen sanoo.
 

Yrityskauppojen toteutuessa keskeisimmät edut Enersenselle – maatuulivoima, vety ja merituulivoima (pörssitiedotteet 20.12.2021, 8.12.2021 ja 4.10.2021)

Suuri potentiaali: Megatuulella on käynnissä tai esiselvitysvaiheessa yhteiskapasiteetiltaan noin 3 000 megawattia tuulivoimahankkeita, mikä vastaa noin 20 prosenttia Fingridin arvioimasta Suomen tuulivoimakapasiteetin määrästä vuonna 2030. Vetyenergian rooli on merkittävä ilmastoneutraalin energiajärjestelmän luomisessa vuoteen 2050 mennessä.

Energiantuottaja: Enersense alkaa kehittää tuulipuistoja, osallistuu itse niiden rakentamiseen ja tulevaisuudessa tavoitteena on jäädä myös omistamaan puistoja ja tuottamaan päästötöntä energiaa.

Täydentää ja tukee Enersensen vahvaa palveluvalikoimaa: Enersensestä tulee aiempaa laaja-alaisempi päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajakumppani.

Ensisijainen kumppanuus: Enersensellä on ensisijaisen kumppanin asema P2X:n Harjavaltaan rakennettavan vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakennusvaiheen töissä sekä laitoksen kunnossapidon ja operoinnin tehtävissä ja myös P2X:n mahdollisissa muissa tulevissa hankkeissa, joiden osalta sopimus kumppanuudesta on solmittu kolmeksi vuodeksi.

Synergiaedut: Tuulivoima ja vihreän vedyn tuotanto linkittyvät voimakkaasti yhteen ja Enersensellä on vahvaa osaamista koko arvoketjussa. Vedyllä pystytään paitsi korvaamaan fossiilisia polttoaineita, myös mahdollistamaan puhtaan energian, kuten syklisen tuulivoiman, pidempiaikainen varastointi. Enersense Offshore Oy:lle avautuu yrityskaupan myötä uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös muun muassa vetyhankkeissa. Osakekauppa mahdollistaa toteutuessaan Megatuulen hankekehitysosaamisen hyödyntämisen myös merituulivoimaprojekteissa Enersense Offshoren kanssa.
 

Yritysjärjestelyt ja niiden toteutuminen ovat erillisiä toisistaan. Kummankin Yritysjärjestelyn toteutumisen keskeiset ehdot ja odotettu toteutumisaikataulu on kuvattu niitä koskevissa pörssitiedotteissa.

Megatuulen osakekaupan toteutumisen arvioidaan vaikuttavan Enersensen liikevoittoon vuoteen 2025 mennessä yhteensä noin 20–40 miljoonaa euroa.

Yritysjärjestelyillä on toteutuessaan vaikutus myös Enersensen pitkän aikavälin numeerisiin tavoitteisiin, jotka yhtiö tulee Yritysjärjestelyiden toteutuessa päivittämään vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Yhtiön taloudelliseksi tavoitteeksi on strategiassa määritelty (tiedotteet 30.9.2020 ja 25.2.2021) orgaanisesti 300 miljoonan euron liikevaihdon saavuttaminen sekä 10 prosentin kannattavuus (EBITDA) vuoteen 2025 mennessä. Yhtiön tavoitteena on ollut myös nostaa vähäpäästöisten ja päästöttömien energiahankkeiden osuus liikevaihdosta 50 prosentista 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Enersensen strategia:

Enersensen ydinstrategiana on olla päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja ja päästöttömän yhteiskunnan mahdollistaja kannattavan liiketoiminnan kautta. Enersensen strategia tukee meneillään olevaa yhteiskunnan energiamurrosta, jossa energiatuotanto siirtyy vahvemmin kohti uusiutuvia energialähteitä ja jossa loppukäyttäjät ovat entistä valveutuneempia energiantuotannon vaikutuksesta ympäristöön ja yhteiskuntaan. 

Yhtiö keskittyy toteuttamaan kasvustrategiaansa kannattavuus edellä. Orgaanisen kasvun lisäksi yhtiön strategiaan kuuluu kasvu yritysostojen kautta. Mahdollisten yritysostokohteiden pääkriteereinä ovat uuden teknologian tai erityisosaamisen hankkiminen, mutta myös strategisten painopistealueiden vahvistaminen. Enersense tulee myös harkitsemaan epäorgaanista kansainvälistä kasvua vahvistaakseen markkina-asemaansa tietyissä kohdemaissa tai laajentuakseen uusille maantieteisiille alueille.

Enersensen Jaakko Eskola Varman hallituksen puheenjohtajaksi

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 15.12.2021 klo 15.30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola on valittu eläkevakuuttaja Varman hallituksen puheenjohtajaksi ensi vuoden alusta lähtien. Eskola on aiemmin toiminut Varman hallituksen varapuheenjohtajana.

Marraskuussa Eskola valittiin Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2022. Lisäksi hän on muun muassa Cargotec Oyj:n hallituksen jäsen sekä Neles Oyj:n ja Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Wärtsilän toimitusjohtajana Eskola työskenteli vuosina 2015–2021.

Enersense on allekirjoittanut jatkosopimuksen koskien Enefit Connectin sähköverkkojen huoltoa Virossa

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 9.12.2021 klo 10.30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n International Operations -segmenttiin kuuluva virolainen tytäryhtiö Empower AS on allekirjoittanut Viron verkko-operaattorin, Enefit Connectin, kanssa jatkosopimuksen koskien sähköverkkojen huoltoa. Sopimukseen kuuluu sähkönjakeluverkkojen ylläpitoa, vianetsintää sekä Viron Länsi-Virumaan aurinkoenergiapuistojen yhdistämistä sähkönjakeluverkkoon.

Sopimuksen mukaiset työt työllistävät yhteensä arviolta 30 henkilöä. Työt alkavat tammikuussa 2022, ja ne toteutetaan yhteistyössä sähköasennuksiin erikoistuneen virolaisen Arendus & Haldus OÜ:n kanssa. Sopimuksen kokonaisarvo on 14,8 miljoonaa euroa, josta Enersensen osuus on noin 7–8 miljoonaa euroa. Hanke on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2026 loppuun mennessä.

Enefit Connectin kanssa solmittu sopimus on meille tärkeä. Hanke muun muassa vahvistaa asemaamme Baltian markkinoilla ja tukee visiotamme olla merkittävä päästöttömän yhteiskunnan toteuttaja. Enefit Connect on suuri asiakkaamme Virossa. On merkki onnistumisestamme, kun yhteistyömme saa jatkoa meille strategisesti tärkeässä hankkeessa”, toteaa Enersensen International Operations -segmentin johtaja Margus Veensalu.
 

Enersense on sopinut sijoituksesta ja ensisijaisesta kumppanuudesta Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantoyhtiön P2X Solutions Oy:n kanssa

Enersense International Oyj  
Sisäpiiritieto 8.12.2021 klo 11.30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj (”Enersense”) on 8.12.2021 allekirjoittanut sopimuksen 13–18 miljoonan euron oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta vihreän vedyn tuottajayhtiöön P2X Solutions Oy:öön (”P2X”). Sijoituksen toteutuessa Enersense merkitsee P2X:n uusia osakkeita siten, että sen omistusosuus P2X:stä on noin 16,3–22,5 prosenttia. Sijoituksen yhteydessä Enersense ja P2X ovat sopineet kumppanuusjärjestelystä, jossa Enersensellä on tietyin sijoitussopimuksen mukaisten, muun muassa hinnoitteluun ja laatutasoon liittyvien, edellytysten täyttyessä ensisijaisen kumppanin asema P2X:n Harjavaltaan rakennettavan Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakennusvaiheen töissä sekä laitoksen valmistuttua sen kunnossapidon ja operoinnin tehtävissä. Yhteistyön arvon arvioidaan olevan noin 7–8 miljoonaa euroa ja se jakautuu pääosin vuosille 2022–2024 jatkuen kunnossapidon ja operoinnin osalta. Ensisijainen kumppanuus koskee mainittujen edellytysten täyttyessä myös P2X:n mahdollisia muita tulevia hankkeita, joiden osalta sopimus kumppanuudesta on solmittu kolmeksi vuodeksi. Osapuolet neuvottelevat yhteistyön tarkemmista ehdoista ja toteutuksesta kevään 2022 aikana.   

Sijoitus- ja yhteistyöhankkeen toteutuksen edellytyksenä on työ- ja elinkeinoministeriön merkittävä tuki P2X:lle Harjavallan tuotantolaitoksen rakentamiseen liittyen sekä tiettyjä muita tavanomaisia ennakkoehtoja. P2X on hakemuksessaan työ- ja elinkeinoministeriölle helmikuussa 2021 arvioinut tuen tarpeeksi 25 miljoonaa euroa. Sijoituksen odotetaan toteutuvan tammikuun 2022 loppuun mennessä.

Toimitusjohtaja Jussi Holopainen, Enersense International Oyj: 

”P2X:n osaomistus nostaa Enersensen roolia päästöttömien energiaratkaisujen arvoketjussa. Uskomme vahvasti P2X:n kokeneeseen johtoon sekä yhtiön konkreettiseen liiketoimintasuunnitelmaan vetytalouden edistämisessä. Vety tulee tulevaisuudessa olemaan tärkeä energianlähde aloilla, jotka eivät sovellu sähköistämiseen. Euroopan unionin vetystrategia liittyy vedyn mahdollisuuksiin tukea teollisuuden, liikenteen, sähköntuotannon ja rakennusten hiilestä irtautumista. Strategian tavoitteena on kiihdyttää puhtaan vedyn kehittämistä Euroopassa. Vetyenergian rooli on merkittävä ilmastoneutraalin energiajärjestelmän luomisessa vuoteen 2050 mennessä: vedyllä pystytään paitsi korvaamaan fossiilisia polttoaineita, myös mahdollistamaan puhtaan energian pidempiaikainen varastointi.”

P2X Solutions Oy lyhyesti

Lokakuussa 2020 perustetun suomalaisen P2X:n liiketoiminta pohjautuu vihreän vedyn eli uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn tuotantoon sekä Power-to-X-teknologioihin ja prosesseihin, joiden avulla uusiutuvaa sähköä voidaan varastoida synteettisiksi polttoaineiksi tai muuttaa muiksi yhdisteiksi. 

P2X suunnittelee rakentavansa Harjavaltaan Suomen ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksen. Valmistuessaan laitos tuottaa vihreää vetyä muun muassa teollisuuden tarpeisiin uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Suunnitteilla olevan tuotantolaitoksen kapasiteetti on 20 megawattia, ja sen sivuvirtoina syntyy teollisuuden tarvitsemaa happea ja lämpöenergiaa. Tavoitteena on rakentamistöiden aloittaminen Harjavallassa syksyllä 2022 ja laitoksen käyttöönotto vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Toimintansa alkuvaiheessa olevan P2X:n ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2021, eikä yhtiöstä täten ole käytettävissä liikevaihto- ja tasetietoja. P2X:n vuoden 2021 liiketoiminta on vähäistä. P2X:n näkemyksen mukaan liiketoiminta kasvaa merkittävästi vetytuotantolaitoksen valmistuttua.

Sijoituksen ehdot lyhyesti

Sijoitus toteutetaan P2X:n suunnatussa osakeannissa, jossa P2X laskee liikkeelle uusia osakkeita Enersenselle ja vähintään kahdelle muulle sijoittajalle. Toteutuessaan Enersensen P2X:ään tekemän sijoituksen määrä on 13–18 miljoonaa euroa ja Enersensen omistusosuus P2X:ssä tulee olemaan noin 16,3–22,5 prosenttia P2X:n osakekannasta. Enersensen sijoituksen tarkka määrä määräytyy ennen sijoituksen täytäntöönpanoa sijoituskierrokselle mahdollisesti osallistuvien muiden sijoittajien lukumäärän mukaan ollen kuitenkin aina vähintään 13 miljoonaa euroa (vastaten noin 16,3 prosentin omistusosuutta) ja enintään 18 miljoonaa euroa (vastaten noin 22,5 prosentin omistusosuutta).

Sijoitus- ja yhteistyöhankkeen toteutuksen edellytyksenä on työ- ja elinkeinoministeriön merkittävä tuki P2X:lle Harjavallan tuotantolaitoksen rakentamiseen liittyen sekä tiettyjä muita tavanomaisia ennakkoehtoja. P2X on hakemuksessaan työ- ja elinkeinoministeriölle helmikuussa 2021 arvioinut tuen tarpeeksi 25 miljoonaa euroa. Sijoituksen yhteydessä osapuolet solmivat P2X:ää koskevan tavanomaisen osakassopimuksen.

Sijoitus maksetaan järjestelyn toteutuessa käteisellä, kolmessa erässä, lokakuuhun 2022 mennessä ja rahoitetaan Enersensen kassavaroilla. 

Lähipiiriliiketoimi

Sijoitus- ja yhteistyöjärjestely muodostaa Enersenselle lähipiiriliiketoimen, sillä Enersensen hallituksen jäsen Herkko Plit on ennen järjestelyä yksi P2X:n suurimmista osakkeenomistajista määräysvaltayhtiönsä 4HP Solutions Oy:n kautta ja käyttää P2X:ssä yhteistä määräysvaltaa. Herkko Plit toimii myös P2X:n hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana. Enersensen hallitus on arvioinut, että lähipiiriliiketoimi on yhtiön edun mukainen ja se toteutetaan tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Herkko Plit ei ole osallistunut sijoitus- ja yhteistyöjärjestelyä koskevaan käsittelyyn tai päätöksentekoon Enersensen hallituksessa. Lähipiiriliiketoimea kannattavat kaikki Enersensen hallituksen jäsenet, jotka eivät ole lähipiirisuhteessa P2X:ään tai päätettävään asiaan.

Järjestelyllä ei toteutuessaan ole vaikutusta Enersensen vuoden 2021 taloudelliseen ohjeistukseen.
 

Enersense on solminut sopimuksen 330 kV:n LN531-LN447-sähkönsiirtolinjan uusimisesta Liettuassa

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 3.12.2021 klo 14:15

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n liettualainen tytäryhtiö Enersense UAB ja virolainen tytäryhtiö Empower AS ovat allekirjoittaneet sopimuksen Liettuan sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän Litgrid AB:n kanssa. Sopimus koskee 330 kV:n LN531-LN447-sähkönsiirtolinjan uudistamista Liettuassa.

Enersense vastaa hankkeen toteuttamisesta yhdessä liettualaisen UAB Connecto Lietuvan ja virolaisen AS Connecto Eestin kanssa. Projekti toimitetaan avaimet käteen -menetelmällä ja se sisältää valmistelu- ja suunnittelutyöt, vanhan olemassa olevan sähkönsiirtolinjan purkamisen sekä 63 kilometriä pitkän uuden sähkönsiirtolinjan rakentamisen. Hankkeen arvioidaan valmistuvan helmikuussa 2025.

Enersensen International Operations -segmentin johtaja Margus Veensalu näkee yhtiön vahvan osaamisen keskeisenä tekijänä hankkeen toteutuksessa.

”Enersensellä on kymmenien vuosien kokemus voimajohtojen rakentamisesta ja olemme mukana vastaavassa hankkeessa myös Virossa. On hienoa, että osaamistamme arvostetaan ja pääsemme toteuttamaan vaativia projekteja ja toimimaan vastuullisena kumppanina asiakkaillemme”, Veensalu sanoo.

LN531-LN447-sähkönsiirtolinjan uudistaminen on tärkeä osa kokonaishanketta, jossa Itämeren alueen sähköverkkoja liitetään Manner-Euroopan sähköverkkoon (Continental European Synchronous Area – CESA).

Pori Offshore Constructions Oy:n nimi vaihtuu Enersense Offshore Oy:ksi

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 1.12.2021 klo 11:00

Pori Offshore Constructions Oy:n koko osakekannan 4.10. ostanut Enersense yhdenmukaistaa osana integraatiota ja brändiuudistusta omistamiensa yhtiöiden juridiset nimet 1.12. alkaen Suomessa.

Muutoksessa Pori Offshore Constructions Oy:n nimi muuttuu Enersense Offshore Oy:ksi.

”Uskomme, että Mäntyluodon telakalla on hyvät mahdollisuudet kehittyä ja nousta merkittävään asemaan merituulivoimaan ja teollisuuden kokonaistoimituksiin liittyvissä hankkeissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin osana yhteistä Enersense-brändiämme”, toteaa Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Samassa yhteydessä myös Enersense-konsernin vanhat Empower-alkuiset yhtiönimet korvataan Enersense-nimellä. Nimien muuttuminen ei vaikuta yhtiöiden y-tunnuksiin, vaan ne pysyvät ennallaan.
 

Enersense on valittu pääurakoitsijaksi Fingridin Arkkukallion sähköasemaprojektiin

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 17.11.2021 klo 13.30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n Power-liiketoimintaan kuuluva tytäryhtiö Empower PN Oy on voittanut Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa Arkkukallion sähköasemaurakan.

Länsirannikolle lähelle Kristiinankaupunkia rakennettava uusi Arkkukallion 400/110 kV:n sähköasema mahdollistaa lähialueelle suunnitteilla olevien uusien tuulivoimapuistojen liittämisen kantaverkkoon jopa 1 000 MW:n liittymiskapasiteetilla. Projekti työllistää Enersenseä arviolta kahden vuoden ajan, ja sen valmistelut alkavat välittömästi. Urakan arvo on noin 14 miljoonaa euroa.

”Arkkukallion sähköasema on merkittävä tuulivoiman liityntäpiste. Sähköasema on osa Turusta Keminmaalle ulottuvaa Rannikkolinjaa. Rannikkolinja on voimajohtolinja, joka osaltaan varmistaa Suomen pysymisen yhtenä sähkön hinta-alueena. Voimajohdon kautta siirretään tuulivoimalla tuotettua sähköä edelleen suuren sähkönkysynnän alueille eteläiseen Suomeen”, kommentoi omaisuudenhallinnasta vastaava johtaja Timo Kiiveri Fingrid Oyj:stä.

Arkkukallion sähköasema on Enersenselle vuoden sisällä jo toinen näin laaja sähköasemaurakka.
”Hanke on meille hieno jatko vaativien 400 kV:n sähköasematoimitusten portfolioon ja vahvistaa asemaamme olla merkittävässä roolissa päästöttömien hankkeiden toteuttamisessa matkalla kohti hiilineutraalia, ympäristöystävällistä yhteiskuntaa”, toteaa Enersensen sähköasemaliiketoiminnan johtaja Antti Keskinen.

Päätös on lainvoimainen hankintalain mukaisen valitusajan päätyttyä.
 

Enersensen Jaakko Eskola Teknologiateollisuuden puheenjohtajaksi

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 11.11.2021 klo 18.00

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola on valittu Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2022.

Pidän erittäin tärkeänä kestävän kehityksen kautta syntyvää arvonlisää, ja lähden mielelläni viemään sitä eteenpäin yhdessä jäsenyritysten kanssa. Minua kiinnostavat kaikki ne teknologian mahdollisuudet, joita me toimialana voimme tuottaa globaalisti asiakkaille, ympäristölle ja koko ekosysteemille”, Eskola sanoo.

Eskola on ollut Teknologiateollisuuden hallituksen jäsen vuosina 2014-2020. Lisäksi hän on muun muassa Cargotec Oyj:n hallituksen jäsen sekä Neles Oyj:n ja Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Wärtsilän toimitusjohtajana Eskola työskenteli vuosina 2015-2021.

Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Jäsenyrityksiä Teknologiateollisuudessa on noin 1 600 ja järjestö on sitoutunut Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuonna 2035.

Enersense International Oyj:n tulosjulkistamisajankohdat ja yhtiökokous vuonna 2022

Enersense International Oyj
Pörssitiedote 2.11.2021 klo 13.30

Enersense International Oyj:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2021 julkaistaan 28.2.2022. Vuoden 2021 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viikolla 10.

Enersense julkaisee lisäksi vuonna 2022 kaksi liiketoimintakatsausta ja puolivuosikatsauksen:

  • Tammi-maaliskuun liiketoimintakatsaus 29.4.2022
  • Tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus 4.8.2022
  • Tammi-syyskuun liiketoimintakatsaus 28.10.2022

Enersense International Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2022 on suunniteltu pidettäväksi 4.4.2022. Enersensen hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle erikseen myöhemmin. Osakkeenomistajien mahdollinen pyyntö saada asia varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi tulee toimittaa viimeistään 15.2.2022 osoitteeseen Enersense International Oyj/Lakiasiat, Konepajanranta 2, 28100 Pori tai sähköpostitse osoitteeseen yhtiokokous@enersense.com.

Enersense on voittanut Fingridin tarjouskilpailun koskien Luukkalan sähköaseman uusintaa

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 28.10.2021 klo 13.00

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n Power-segmenttiin kuuluva tytäryhtiö Empower PN Oy on voittanut Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa Luukkalan sähköaseman uusimista koskevan urakan. Urakkasopimuksen arvo on noin 6 miljoonaa euroa ja hanke on tarkoitus luovuttaa tilaajalle vuoden 2023 lopulla.

Luukkalan sähköasema sijaitsee Etelä-Karjalassa, jossa se vahvistaa kantaverkon yhteyksiä ja muun muassa Lappeenrannan alueen sähkönsiirtoa. Urakassa Luukkalan 110 kV:n sähköaseman avokytkinlaitos muutetaan sisäkytkinlaitokseksi hyödyntäen SF6-vapaata kaasueristeistä GIS-laitteistoa.

”Haluamme toimia suunnannäyttäjänä ympäristöystävällisen teknologian hyödyntämisessä. Uudet innovaatiot mahdollistavat, että voimme luopua ilmastolle haitallisesta SF6-eristekaasusta vaiheittain sähköasemien uusimisten yhteydessä. Hyödynnämme SF6-vapaata teknologiaa jo useammassa hankkeessamme ja kunnianhimoinen tavoitteemme on, että kaikki uudet 110 kV:n GIS-kojeistot edustavat uutta, ympäristöystävällistä eristetekniikkaa vuodesta 2025 lähtien”, toteaa Fingridin omaisuuden hallinnan johtaja Timo Kiiveri.

Enersenselle hanke on tärkeä, koska siinä hyödynnetään SF6-vapaata kaasueristeistä GIS-kytkinlaitosta.  ”Enersensen strategia on olla merkittävässä roolissa päästöttömien hankkeiden toteuttamisessa matkalla kohti hiilineutraalia, ympäristöystävällistä yhteiskuntaa.  On hienoa päästä toteuttamaan kyseistä hanketta, joka mahdollistaa meille samalla uuden sähköasema-teknologian oppimista ja soveltamista käytäntöön. Hanke on samalla meille päänavaus GIS-teknologialla toteutettaviin sähköasemiin ja mahdollistaa vastaavien, ympäristöystävällisten ratkaisujen tarjoamisen muulle asiakaskunnalle”, toteaa Powerin sähköasemaliiketoiminnan johtaja Antti Keskinen.

Päätös on lainvoimainen hankintalain mukaisen valitusajan päätyttyä.

Enersense valittu urakoitsijaksi HaminaKotkan sataman ponttonin rakentamiseen

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 25.10.2021 klo 15.45

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n Smart Industry -segmenttiin kuuluva Pori Offshore Constructions Oy on tehnyt sopimuksen HaminaKotka Satama Oy:n kanssa ponttonin rakentamisesta. Ponttoni valmistetaan Enersensen Mäntyluodon toimipisteessä Porissa.

Projekti toteutetaan kokonaishintaurakkana ja hankkeeseen sisältyy noin 610 tonnia painavan ponttonin sekä noin 200 tonnia painavan rampin rakentaminen. Ponttoni on suunniteltu erityisesti ro-ro-alusten lastaus ja purkuoperaatioihin olemassa olevan laiturin jatkoksi. Ro-ro (roll-on/roll-off) -alus tarkoittaa laivaa, johon kuormaus tapahtuu aluksen sivusta, perästä tai keulasta rullaten, eikä sen lastaamisessa tarvita nosturia.

HaminaKotka Satama Oy investoi ja kehittää RoRo-terminaalin mahdollisuuksia kapasiteetin nostamiseksi sekä luo edellytykset sataman asiakkaille ja toimijoille vastaanottaa entistä suurempia aluksia ja tavaravirtoja myös tulevaisuudessa. Rampin suunnittelussa on huomioitu varustamojen ja satamaoperaattorin tarpeet sekä näkemykset lähitulevaisuuden aluksille ja lastinkäsittelylle.

Projektiin tarvittava työvoimamäärä tulee huipussaan olemaan noin 80–90 henkilöä. Pori Offshore Constructions Oy:n tällä hetkellä lomautettuja työntekijöitä kutsutaan takaisin töihin projektin edetessä. Kaupan arvo on Pori Offshore Constructionsin nykyiseen liikevaihtoon nähden merkittävä. Projekti alkaa välittömästi ja ponttonin on tarkoitus valmistua kesällä 2022.

Enersense International Oyj osti 4.10.2021 toteutetulla kaupalla merituulivoimaan erikoistuneen Pori Offshore Constructions Oy:n osakekannan. HaminaKotka Satama Oy:n kanssa nyt tehty sopimus on Pori Offshore Constructionsin ensimmäinen sopimus osana Enersenseä.

Enersense päivittää tiedonantopolitiikkaansa

Enersense International Oyj
Pörssitiedote 4.10.2021 klo 18.00

Enersense International Oyj:n hallitus on 4.10.2021 hyväksynyt päivitetyn tiedonantopolitiikan, jossa kuvataan keskeiset toimintaperiaatteet, joita yhtiö noudattaa viestiessään pääomamarkkinoiden eri osapuolien ja median kanssa.

Keskeinen muutos tiedonantopolitiikassa koskee tilausten ja asiakassopimusten julkistamista pörssitiedotteella. Yhtiö ei ole aiemmin määrittänyt tiedonantopolitiikassaan rajaa, jonka ylittävien tilausten ja asiakassopimusten se katsoo muodostavan yhtiölle tiedonantovelvollisuuden. Jatkossa yhtiö tiedottaa sisäpiiritietona pörssitiedotteella uusista tilauksista tai asiakassopimuksista, kun tilauksen tai asiakassopimuksen odotettu arvo on yli kymmenen prosenttia (10 %) Enersense-konsernin edellisen tilikauden liikevaihdosta tai yhtiö katsoo tilauksen tai asiakassopimuksen olevan muulla perusteella olennainen tai strategisesti merkittävä. Tilausten ja asiakassopimusten olennaisuuden arviointi voidaan suhteuttaa edelliseltä tilikaudelta julkaistuun pro forma -liikevaihtoon, joka on laadittu esimerkiksi yrityskaupan johdosta (kuten vuonna 2020 toteutettu Empower-konsernin osto), kun se on tarkasteluhetkellä tarkoituksenmukaista liiketoiminnan koko huomioiden.

Muutos tiedonantopolitiikassa astuu voimaan välittömästi. Päivitetty tiedonantopolitiikka on tämän tiedotteen liitteenä ja saatavilla yhtiön verkkosivuilla.

Enersense on voittanut Fingridin tarjouskilpailun koskien Pyhänselkä-Raahe välillä toteutettavia voimajohtojärjestelyitä

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 22.9.2021 klo 11.00

 Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n Power-liiketoimintaan kuuluva tytäryhtiö Empower PN Oy on voittanut Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa sopimuksen. Sopimus koskee Pyhänselkä-Raahe välisen kuuden kilometrin pituisen 110 kV:n voimajohdon rakentamista ja sen yhteydessä toteutettavia muutostöitä.

Projekti sisältää valmistelu- ja suunnittelutyöt, vanhojen olemassa olevien voimajohtojen purkamisen ja uusien voimajohtojen rakentamisen sekä hankkeeseen sisältyvät muutostyöt. Hanke alkaa välittömästi ja sen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2022.

”Muhoksella sijaitseva hanke vahvistaa alueen kantaverkkoa ja mahdollistaa myös alueelle kaavaillun uuden tuulivoimakapasiteetin tuotannon liittämisen kantaverkkoon”, toteaa Ritva Laine Fingrid Oyj:stä.

Enersense on valittu pääurakoitsijaksi Soidinmäen tuulipuiston rakentamiseen

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 16.7.2021 klo 10.00

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n Power-liiketoimintaan kuuluva Empower PN Oy on tehnyt sopimuksen Tuulivoimayhtiö Pohjoistuuli Oy:n kanssa Saarijärvellä sijaitsevan Soidinmäen tuulipuiston rakentamisesta.

Soidinmäen tuulipuisto koostuu seitsemästä voimalasta ja puiston rakentaminen alkaa elokuussa 2021. Hanke valmistuu suunnitelmien mukaisesti vuoden 2022 loppupuolella. Enersensen toimituslaajuuteen kuuluu puiston teiden ja nostoalueiden rakentaminen, voimalaperustukset, puiston sisäverkko sekä sähköasema avaimet käteen -periaatteella.

Samassa yhteydessä yhtiöt ovat sopineet myös käynnin aikaisiin palveluihin liittyen pitkäaikaisista puiston sisäverkon ja sähköaseman käyttö- ja kunnossapitopalveluista.

”Meillä on jo hyvät kokemukset Enersensen toimituksista kahden muun tuulipuistohankkeen osalta, mikä painoi urakoitsijavalinnassa”, toteaa Tuulivoimayhtiö Pohjoistuuli Oy:n hallituksen jäsen Markku Kortteisto.

”Soidinmäen tuulipuisto on meille tärkeä hanke ja referenssi kasvavassa tuulivoimamarkkinassa, ja pääsemme hyödyntämään kattavaa osaamistamme hankkeen toteutuksessa”, toteaa Enersensen Power-liiketoiminnan johtaja Juha Silvola.

Enersense on solminut sopimuksen Valmiera-Tartto- sekä Valmiera-Tsirguliina-voimajohtojen uusimisesta

Enersense International Oyj

Lehdistötiedote, 15.7.2021 klo 16.00

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n latvialainen tytäryhtiö Empower SIA, josta Enersense omistaa 59 prosenttia, on allekirjoittanut sopimuksen Latvian sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän AS Augstsprieguma tiklsin kanssa. Sopimus koskee Valmieran (Latvia) ja Tarton (Viro) sekä Valmieran ja Tsirguliinan (Viro) välisten 330 kV:n voimajohdon uudistamista.

Empower SIA ja integroitujen verkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon erikoistunut virolainen Leonhard Weiss Oü vastaavat yhdessä hankkeen toteutuksesta.  Projekti sisältää valmistelu- ja suunnittelutyöt, vanhojen olemassa olevien voimajohtojen purkamisen sekä uusien voimajohtojen rakentamisen. Hankkeen arvioidaan valmistuvan syyskuussa 2024.

“On hienoa, että osaamistamme arvostetaan, ja pääsemme toteuttamaan vaativia projekteja ja toimimaan vastuullisena kumppanina asiakkaillemme”, toteaa Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Valmieran ja Tarton sekä Valmieran ja Tsirguliinan välisten voimajohtojen uudistaminen on tärkeä osa kokonaishanketta, jossa Itämeren alueen sähköverkkoja liitetään Manner-Euroopan sähköverkkoon.
 

Enersense on saanut päätökseen Värväämö Oy:n osakekannan myynnin Cityworkille – Mika Linnamäki siirtyy pois johtoryhmästä

Enersense International Oyj
Pörssitiedote 30.6.2021 klo 9.55

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj on tänään saanut päätökseen rakentamisen henkilöstöpalveluita tarjoavan tytäryhtiönsä Värväämö Oy:n koko osakekannan myynnin Citywork Oy:lle. Myynti julkistettiin 6.5.2021. Kaupan seurauksena Enersensen Smart Industry –segmenttiin kuuluva Staff Leasing -liiketoiminta-alue lakkautetaan ja liiketoimintaa johtanut Mika Linnamäki siirtyy pois Enersensen johtoryhmästä ja yhtiön palveluksesta.  

Kiitän lämpimästi Mikaa ja kaikkia värväämöläisiä heidän merkittävästä työpanoksestaan ja toivotan heille onnea ja menestystä uusiin haasteisiin”, Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen sanoo.

Enersensen instituutioanti on ylimerkitty ja merkintäaika keskeytetään

EI JULKISTETTAVAKSI TAI LEVITETTÄVÄKSI, KOKONAAN TAI OSITTAIN, SUORAAN TAI VÄLILLISESTI YHDYSVALTOIHIN, AUSTRALIAAN, KANADAAN, JAPANIIN, HONGKONGIIN, UUTEEN-SEELANTIIN, SINGAPOREEN TAI ETELÄ-AFRIKKAAN, TAI MIHINKÄÄN MUUHUN VALTIOON, JOSSA LEVITTÄMINEN TAI JULKISTAMINEN OLISI LAINVASTAISTA
Enersense International Oyj
Pörssitiedote Sisäpiiritieto 21.6.2021 klo 20.00

Enersensen instituutioanti on ylimerkitty ja merkintäaika keskeytetään

Enersense International Oyj:n (”Yhtiö” tai ”Enersense”) instituutioanti institutionaalisille sijoittajille Suomessa ja soveltuvien lakien mukaan kansainvälisesti (”Instituutioanti”) on ylimerkitty. Enersensen hallitus on päättänyt Instituutioannin merkintäajan keskeyttämisestä osakeannin ehtojen mukaisesti tänään 21.6.2021 klo 19.45.

Osakeannissa tarjottavien osakkeiden lopullinen määrä ja lopullinen merkintähinta odotetaan julkistettavan 22.6.2021.

 

Tärkeää tietoa

Tähän tiedotteeseen sisältyvä tieto annetaan ainoastaan taustaksi eikä tämän tiedon väitetä olevan täydellistä. Tähän tiedotteeseen sisältyvään tietoon tai sen paikkansapitävyyteen, oikeellisuuteen tai täydellisyyteen ei tule luottaa mitään tarkoitusta varten. Tässä tiedotteessa olevassa tiedossa saattaa tapahtua muutoksia. Tämä tiedote ei ole tarjous Enersense International Oyj:n (”Yhtiö”) liikkeeseen laskemien arvopapereiden myymiseksi eikä tarjouspyyntö osto- tai merkintätarjouksien esittämiseksi missään valtiossa, jossa tällainen tarjoaminen tai myyminen olisi lainvastaista. Tämän tiedotteen jakelu voi olla laillisesti rajoitettua tietyillä lainkäyttöalueilla ja henkilöiden, jotka vastaanottavat dokumentteja tai informaatiota, johon tiedotteessa viitataan, tulisi olla tietoisia ja noudattaa soveltuvia rajoituksia. Rajoitusten noudattamatta jättäminen voi olla näiden lainkäyttöalueiden arvopaperilakien vastaista. Lukuun ottamatta Suomea, tämä tiedote on tarkoitettu Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vain asetuksessa (EU) 2017/1129 (”Esiteasetus”) ja asetuksessa (EU) 2017/1129 siten kun se muodostaa osan paikallista lakia ”the European Union (Withdrawal) Act 2018” -säännöksen nojalla (”UK Esiteasetus”) määritellyille kokeneille sijoittajille Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tässä tiedotteessa tarkoitettu mahdollinen osakeanti tullaan toteuttamaan esitteellä. Tämä tiedote ei ole Esiteasetuksen tai UK Esiteasetuksen mukainen esite. Sijoittajien ei tulisi merkitä tai ostaa tässä tiedotteessa tarkoitettuja arvopapereita muutoin kuin edellä mainitun esitteen perusteella. Tämä tiedote ja sen sisältämää tietoa ei ole tarkoitettu julkistettavaksi tai levitettäväksi suoraan tai välillisesti Yhdysvalloissa. Tämä materiaali ei ole tarjous arvopapereiden myymiseksi eikä tarjouspyyntö osto- tai merkintätarjouksien esittämiseksi Yhdysvalloissa. Tässä asiakirjassa tarkoitettuja arvopapereita ei ole rekisteröity eikä niitä tulla rekisteröimään Yhdysvaltain vuoden 1933 arvopaperilain mukaisesti (”Yhdysvaltain Arvopaperimarkkinalaki”), muutoksineen, eikä niitä saa tarjota tai myydä suoraan tai välillisesti Yhdysvalloissa tai Yhdysvaltoihin, ellei niitä ole rekisteröity, paitsi Yhdysvaltain Arvopaperilain rekisteröintivaatimuksista säädetyn poikkeuksen nojalla tai transaktiossa, joka ei ole Yhdysvaltain Arvopaperilain rekisteröintivaatimuksen alainen. Yhtiön tarkoituksena ei ole rekisteröidä mitään osaa arvopapereita koskevasta osakeannista Yhdysvalloissa eikä tarjota arvopapereita yleisölle Yhdysvalloissa. Tämä tiedote ja tässä tarkoitettuja arvopapereita koskevat muut tiedot on tarkoitettu Iso-Britanniassa julkaistavaksi ja levitettäväksi vain vuoden 2000 rahoituspalvelu ja markkinalain 86(7) kohdan (Financial Services and Markets Act) määrittelemille ”kokeneille sijoittajille”, joilla on (i) ammattimaista kokemusta sijoittamisesta Ison-Britannian vuoden 2000 rahoituspalvelu- ja markkinalain (Financial Promotion) vuoden 2005 määräyksen (Order 2005) (”Määräys”) 19(5) artiklan tarkoittamalla tavalla tai (ii) Määräyksen 49(2) (a) – (d) mukaisille korkean varallisuustason omaaville tahoille (high net worth entities) (kaikki tällaiset henkilöt jäljempänä, ”asiaankuuluvat tahot”). Kenenkään, joka ei ole asiaankuuluva taho, ei tule toimia tämän asiakirjan perusteella tai luottaa sen sisältöön. Tämä tiedote on tarkoitettu tiedotustarkoituksiin, eikä sitä tule pitää tarjouksena tai perusteena päätökselle sijoittaa Yhtiön arvopapereihin. Evli Pankki Oyj (”Pääjärjestäjä”) toimii yksinomaan Yhtiön puolesta, eivätkä kenenkään muun tahon puolesta osakeannin yhteydessä. Pääjärjestäjä ei katso ketään muuta henkilöä asiakkaakseen Listautumisannin yhteydessä kuin Yhtiön eikä sillä ole vastuuta tarjota muille henkilöille asiakkailleen kuuluvaa suojaa, eivätkä ne tarjoa neuvoa kenellekään muille henkilöille koskien osakeantia, tämän tiedotteen sisältöä tai mitään transaktiota, järjestelyä tai muuta tässä tiedotteessa viitattua seikkaa koskien. Yhtiö on yksin vastannut tämän tiedotteen sisällön tuottamisesta ja on siitä vastuussa. Pääjärjestäjä tai kukaan sen hallituksen jäsenistä, johtajista, toimihenkilöistä, työntekijöistä, neuvonantajista tai edustajista ei ota mitään vastuuta eikä vastaa tai vakuuta, suoraan tai epäsuorasti, tämän tiedotteen tietojen tai muiden Yhtiötä tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevien tietojen, täydellisyydestä, tarkkuudesta tai todenperäisyydestä (tai, jos tietojen sisällyttäminen tiedotteeseen on laiminlyöty) riippumatta siitä, onko tieto kirjallisessa, suullisessa tai sähköisessä muodossa ja riippumatta, miten tieto on asetettu saataville tai lähetetty, eikä minkäänlaisesta vahingosta, joka on syntynyt tiedotteen käyttämisestä, sen sisällöstä tai muutoin tiedotteesta johtuen.

Tulevaisuutta koskevat lausumat

Tässä tiedotteessa esitetyt asiat voivat sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia, joihin kuuluvat lausumat, jotka eivät ole historiallista tietoa. Lausumat, joiden yhteydessä on käytetty sanoja ”aikoa”, ”arvioida”, ”ennakoida”, ”ennustaa”, ”jatkua”, ”odottaa”, ”olettaa”, ”pyrkiä”, ”saattaa”, ”suunnitella”, ”tavoitella”, ”tulla”, ”tähdätä”, ”uskoa”, ”voisi” ja muut vastaavat tai niiden kielteiset vastaavat ilmaisut ilmentävät tulevaisuutta koskevia lausumia. Tulevaisuutta koskevat lausumat perustuvat erilaisiin olettamiin, jotka voivat osaltaan perustua toisiin olettamiin. Vaikka Yhtiö pitää tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyjä odotuksia kohtuullisina, ei ole takeita siitä, että odotukset toteutuisivat tai pitäisivät paikkaansa. Tulevaisuutta koskeviin lausumiin liittyy luonnostaan riskejä, epävarmuustekijöitä ja lukuisia tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa sen, että toteutuneet seuraukset tai todellinen liiketoiminnan tulos eroavat olennaisesti ennakoidusta. Yhtiö ei takaa, että tässä esitettyihin tulevaisuutta koskeviin lausumiin perustuvat olettamat ovat virheettömiä, eikä se ota vastuuta tässä esitettyjen näkemysten tulevasta paikkansapitävyydestä tai sitoudu päivittämään tai arvioimaan uudelleen mitään tulevaisuutta koskevia lausumia uusien tapahtumien tai olosuhteiden perusteella. Lukijan ei tule tukeutua liikaa näihin tulevaisuutta koskeviin lausumiin. Tässä tiedotteessa esitetyt tiedot, näkemykset ja tulevaisuutta koskevat lausumat perustuvat tiedotteen julkaisupäivän tilanteeseen ja voivat näin ollen muuttua. Yhtiö ei sitoudu julkisesti päivittämään tai arvioimaan uudelleen mitään tulevaisuutta koskevia lausumia tämän tiedotteen jakelun jälkeen uusien tapahtumien tai olosuhteiden perusteella tai muusta syystä.

Tietoa jakelijoille

Johtuen yksinomaan tuotevalvontavaatimuksista, jotka sisältyvät: (a) EU direktiiviin 2014/65/EU rahoitusvälineiden markkinoista, muutoksineen (”MiFID II”); (b) 9 ja 10 artikloihin komission delegoidussa direktiivissä (EU) 2017/593, joka täydentää MiFID II:ta; ja (c) Finanssivalvonnan määräyksistä ja ohjeista koskien sijoituspalvelutoimintaa ja sen harjoittamista (yhdessä ”MiFID II Tuotevalvontavaatimukset”), sekä kiistäen kaiken vastuun, joka ”valmistajalla” (MiFID II Tuotevalvontavaatimuksista johtuen) voi muutoin asiaa koskien olla, riippumatta siitä, perustuuko vastuu rikkomukseen, sopimukseen vai muuhun, osakkeet ovat olleet tuotehyväksyntämenettelyn kohteena, jonka mukaan kukin niistä täyttää loppuasiakkaiden kohdemarkkinavaatimukset: (i) yksityissijoittajille sekä vaatimukset (ii) sijoittajille, jotka määritellään ammattimaisiksi asiakkaiksi ja hyväksyttäviksi vastapuoliksi, kuten erikseen määritelty MiFID II:ssa (”kohdemarkkinat”). Jakelijoiden tulisi huomioida että: osakkeiden hinta voi laskea ja sijoittajat saattavat menettää osan tai kaiken sijoituksestaan; osakkeet eivät tarjoa mitään taattua tuloa tai pääomasuojaa; ja sijoitus osakkeisiin on sopiva vain sijoittajille, jotka eivät tarvitse taattua tuloa tai pääomasuojaa, jotka (joko yksin tai yhdessä asianmukaisen sijoitusneuvojan tai muun neuvonantajan kanssa) ovat kykeneviä arvioimaan kyseessä olevan sijoituksen edut ja riskit ja joilla on riittävät resurssit kantaakseen siitä mahdollisesti koituvat tappiot. Kohdemarkkina-arviointi ei rajoita tai vaikuta mihinkään sopimukseen, lakiin tai sääntelyyn perustuviin myyntirajoituksiin osakeantiin liittyen. Epäselvyyksien välttämiseksi, kohdemarkkina-arviointi ei ole: (a) sopivuuden tai asianmukaisuuden arviointi MiFID II:ta sovellettaessa; tai (b) kenellekään sijoittajalle tai sijoittajaryhmälle suositus sijoittaa, tai ostaa tai tehdä mitään muita osakkeisiin liittyviä toimenpiteitä. Jokainen jakelija on velvollinen ottamaan vastuulleen oman kohdemarkkina-arviointinsa liittyen Yhtiön osakkeisiin ja asianmukaisten jakelukanavien määrittämisen.

Enersense on solminut puitesopimuksen Nokia Solutions and Networks Oy:n kanssa tietoliikenneverkon rakennuspalveluiden tuottamisesta

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 21.6.2021 klo 10.30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n Connectivity-liiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Empower TN Oy on solminut puitesopimuksen Nokia Solutions and Networks Oy:n kanssa tietoliikenneverkon rakentamispalveluiden tuottamisesta.

Nyt solmittu puitesopimus koskee mobiiliverkon rakentamispalveluita erikseen sovittavissa projekteissa Suomessa. Puitesopimuksen ohella on solmittu sopimuksen alainen projektisopimus mobiilirakentamisesta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Projektisopimuksen alaiset työt ajoittuvat vuosille 2021–2023.

”Olen erittäin iloinen, että Enersensen osaava henkilöstö saa tuottaa mobiiliverkon rakentamispalveluita Nokia Solutions and Networks Oy:lle. Sopimus alleviivaa Enersensen vahvaa asemaa tietoverkkojen rakentamispalvelujen toimittajana Suomessa”, kommentoi Enersensen Connectivity-liiketoiminnan johtaja Anna Lindén.

Enersensen yleisöanti on ylimerkitty ja sen merkintäaika keskeytetään – Instituutioannin ja henkilöstöannin merkintäajat jatkuvat

EI JULKISTETTAVAKSI TAI LEVITETTÄVÄKSI, KOKONAAN TAI OSITTAIN, SUORAAN TAI VÄLILLISESTI YHDYSVALTOIHIN, AUSTRALIAAN, KANADAAN, JAPANIIN, HONGKONGIIN, UUTEEN-SEELANTIIN, SINGAPOREEN TAI ETELÄ-AFRIKKAAN, TAI MIHINKÄÄN MUUHUN VALTIOON, JOSSA LEVITTÄMINEN TAI JULKISTAMINEN OLISI LAINVASTAISTA

Enersense International Oyj
Pörssitiedote Sisäpiiritieto 18.6.2021 klo 16.00

Enersensen yleisöanti on ylimerkitty ja sen merkintäaika keskeytetään – Instituutioannin ja henkilöstöannin merkintäajat jatkuvat

Enersense International Oyj:n (”Yhtiö” tai ”Enersense”) yleisöanti yksityishenkilöille ja yhteisöille Suomessa (”Yleisöanti”) on ylimerkitty. Enersensen hallitus on päättänyt Yleisöannin merkintäajan keskeyttämisestä osakeannin ehtojen mukaisesti tänään 18.6.2021 klo 16:00. Instituutioanti ja henkilöstöanti jatkuvat osakeannin ehtojen mukaisesti.

 

Tärkeää tietoa

Tähän tiedotteeseen sisältyvä tieto annetaan ainoastaan taustaksi eikä tämän tiedon väitetä olevan täydellistä. Tähän tiedotteeseen sisältyvään tietoon tai sen paikkansapitävyyteen, oikeellisuuteen tai täydellisyyteen ei tule luottaa mitään tarkoitusta varten. Tässä tiedotteessa olevassa tiedossa saattaa tapahtua muutoksia. Tämä tiedote ei ole tarjous Enersense International Oyj:n (”Yhtiö”) liikkeeseen laskemien arvopapereiden myymiseksi eikä tarjouspyyntö osto- tai merkintätarjouksien esittämiseksi missään valtiossa, jossa tällainen tarjoaminen tai myyminen olisi lainvastaista. Tämän tiedotteen jakelu voi olla laillisesti rajoitettua tietyillä lainkäyttöalueilla ja henkilöiden, jotka vastaanottavat dokumentteja tai informaatiota, johon tiedotteessa viitataan, tulisi olla tietoisia ja noudattaa soveltuvia rajoituksia. Rajoitusten noudattamatta jättäminen voi olla näiden lainkäyttöalueiden arvopaperilakien vastaista. Lukuun ottamatta Suomea, tämä tiedote on tarkoitettu Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vain asetuksessa (EU) 2017/1129 (”Esiteasetus”) ja asetuksessa (EU) 2017/1129 siten kun se muodostaa osan paikallista lakia ”the European Union (Withdrawal) Act 2018” -säännöksen nojalla (”UK Esiteasetus”) määritellyille kokeneille sijoittajille Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tässä tiedotteessa tarkoitettu mahdollinen osakeanti tullaan toteuttamaan esitteellä. Tämä tiedote ei ole Esiteasetuksen tai UK Esiteasetuksen mukainen esite. Sijoittajien ei tulisi merkitä tai ostaa tässä tiedotteessa tarkoitettuja arvopapereita muutoin kuin edellä mainitun esitteen perusteella. Tämä tiedote ja sen sisältämää tietoa ei ole tarkoitettu julkistettavaksi tai levitettäväksi suoraan tai välillisesti Yhdysvalloissa. Tämä materiaali ei ole tarjous arvopapereiden myymiseksi eikä tarjouspyyntö osto- tai merkintätarjouksien esittämiseksi Yhdysvalloissa. Tässä asiakirjassa tarkoitettuja arvopapereita ei ole rekisteröity eikä niitä tulla rekisteröimään Yhdysvaltain vuoden 1933 arvopaperilain mukaisesti (”Yhdysvaltain Arvopaperimarkkinalaki”), muutoksineen, eikä niitä saa tarjota tai myydä suoraan tai välillisesti Yhdysvalloissa tai Yhdysvaltoihin, ellei niitä ole rekisteröity, paitsi Yhdysvaltain Arvopaperilain rekisteröintivaatimuksista säädetyn poikkeuksen nojalla tai transaktiossa, joka ei ole Yhdysvaltain Arvopaperilain rekisteröintivaatimuksen alainen. Yhtiön tarkoituksena ei ole rekisteröidä mitään osaa arvopapereita koskevasta osakeannista Yhdysvalloissa eikä tarjota arvopapereita yleisölle Yhdysvalloissa. Tämä tiedote ja tässä tarkoitettuja arvopapereita koskevat muut tiedot on tarkoitettu Iso-Britanniassa julkaistavaksi ja levitettäväksi vain vuoden 2000 rahoituspalvelu ja markkinalain 86(7) kohdan (Financial Services and Markets Act) määrittelemille ”kokeneille sijoittajille”, joilla on (i) ammattimaista kokemusta sijoittamisesta Ison-Britannian vuoden 2000 rahoituspalvelu- ja markkinalain (Financial Promotion) vuoden 2005 määräyksen (Order 2005) (”Määräys”) 19(5) artiklan tarkoittamalla tavalla tai (ii) Määräyksen 49(2) (a) – (d) mukaisille korkean varallisuustason omaaville tahoille (high net worth entities) (kaikki tällaiset henkilöt jäljempänä, ”asiaankuuluvat tahot”). Kenenkään, joka ei ole asiaankuuluva taho, ei tule toimia tämän asiakirjan perusteella tai luottaa sen sisältöön. Tämä tiedote on tarkoitettu tiedotustarkoituksiin, eikä sitä tule pitää tarjouksena tai perusteena päätökselle sijoittaa Yhtiön arvopapereihin. Evli Pankki Oyj (”Pääjärjestäjä”) toimii yksinomaan Yhtiön puolesta, eivätkä kenenkään muun tahon puolesta osakeannin yhteydessä. Pääjärjestäjä ei katso ketään muuta henkilöä asiakkaakseen Listautumisannin yhteydessä kuin Yhtiön eikä sillä ole vastuuta tarjota muille henkilöille asiakkailleen kuuluvaa suojaa, eivätkä ne tarjoa neuvoa kenellekään muille henkilöille koskien osakeantia, tämän tiedotteen sisältöä tai mitään transaktiota, järjestelyä tai muuta tässä tiedotteessa viitattua seikkaa koskien. Yhtiö on yksin vastannut tämän tiedotteen sisällön tuottamisesta ja on siitä vastuussa. Pääjärjestäjä tai kukaan sen hallituksen jäsenistä, johtajista, toimihenkilöistä, työntekijöistä, neuvonantajista tai edustajista ei ota mitään vastuuta eikä vastaa tai vakuuta, suoraan tai epäsuorasti, tämän tiedotteen tietojen tai muiden Yhtiötä tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevien tietojen, täydellisyydestä, tarkkuudesta tai todenperäisyydestä (tai, jos tietojen sisällyttäminen tiedotteeseen on laiminlyöty) riippumatta siitä, onko tieto kirjallisessa, suullisessa tai sähköisessä muodossa ja riippumatta, miten tieto on asetettu saataville tai lähetetty, eikä minkäänlaisesta vahingosta, joka on syntynyt tiedotteen käyttämisestä, sen sisällöstä tai muutoin tiedotteesta johtuen.

Tulevaisuutta koskevat lausumat

Tässä tiedotteessa esitetyt asiat voivat sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia, joihin kuuluvat lausumat, jotka eivät ole historiallista tietoa. Lausumat, joiden yhteydessä on käytetty sanoja ”aikoa”, ”arvioida”, ”ennakoida”, ”ennustaa”, ”jatkua”, ”odottaa”, ”olettaa”, ”pyrkiä”, ”saattaa”, ”suunnitella”, ”tavoitella”, ”tulla”, ”tähdätä”, ”uskoa”, ”voisi” ja muut vastaavat tai niiden kielteiset vastaavat ilmaisut ilmentävät tulevaisuutta koskevia lausumia. Tulevaisuutta koskevat lausumat perustuvat erilaisiin olettamiin, jotka voivat osaltaan perustua toisiin olettamiin. Vaikka Yhtiö pitää tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyjä odotuksia kohtuullisina, ei ole takeita siitä, että odotukset toteutuisivat tai pitäisivät paikkaansa. Tulevaisuutta koskeviin lausumiin liittyy luonnostaan riskejä, epävarmuustekijöitä ja lukuisia tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa sen, että toteutuneet seuraukset tai todellinen liiketoiminnan tulos eroavat olennaisesti ennakoidusta. Yhtiö ei takaa, että tässä esitettyihin tulevaisuutta koskeviin lausumiin perustuvat olettamat ovat virheettömiä, eikä se ota vastuuta tässä esitettyjen näkemysten tulevasta paikkansapitävyydestä tai sitoudu päivittämään tai arvioimaan uudelleen mitään tulevaisuutta koskevia lausumia uusien tapahtumien tai olosuhteiden perusteella. Lukijan ei tule tukeutua liikaa näihin tulevaisuutta koskeviin lausumiin. Tässä tiedotteessa esitetyt tiedot, näkemykset ja tulevaisuutta koskevat lausumat perustuvat tiedotteen julkaisupäivän tilanteeseen ja voivat näin ollen muuttua. Yhtiö ei sitoudu julkisesti päivittämään tai arvioimaan uudelleen mitään tulevaisuutta koskevia lausumia tämän tiedotteen jakelun jälkeen uusien tapahtumien tai olosuhteiden perusteella tai muusta syystä.

Tietoa jakelijoille

Johtuen yksinomaan tuotevalvontavaatimuksista, jotka sisältyvät: (a) EU direktiiviin 2014/65/EU rahoitusvälineiden markkinoista, muutoksineen (”MiFID II”); (b) 9 ja 10 artikloihin komission delegoidussa direktiivissä (EU) 2017/593, joka täydentää MiFID II:ta; ja (c) Finanssivalvonnan määräyksistä ja ohjeista koskien sijoituspalvelutoimintaa ja sen harjoittamista (yhdessä ”MiFID II Tuotevalvontavaatimukset”), sekä kiistäen kaiken vastuun, joka ”valmistajalla” (MiFID II Tuotevalvontavaatimuksista johtuen) voi muutoin asiaa koskien olla, riippumatta siitä, perustuuko vastuu rikkomukseen, sopimukseen vai muuhun, osakkeet ovat olleet tuotehyväksyntämenettelyn kohteena, jonka mukaan kukin niistä täyttää loppuasiakkaiden kohdemarkkinavaatimukset: (i) yksityissijoittajille sekä vaatimukset (ii) sijoittajille, jotka määritellään ammattimaisiksi asiakkaiksi ja hyväksyttäviksi vastapuoliksi, kuten erikseen määritelty MiFID II:ssa (”kohdemarkkinat”). Jakelijoiden tulisi huomioida että: osakkeiden hinta voi laskea ja sijoittajat saattavat menettää osan tai kaiken sijoituksestaan; osakkeet eivät tarjoa mitään taattua tuloa tai pääomasuojaa; ja sijoitus osakkeisiin on sopiva vain sijoittajille, jotka eivät tarvitse taattua tuloa tai pääomasuojaa, jotka (joko yksin tai yhdessä asianmukaisen sijoitusneuvojan tai muun neuvonantajan kanssa) ovat kykeneviä arvioimaan kyseessä olevan sijoituksen edut ja riskit ja joilla on riittävät resurssit kantaakseen siitä mahdollisesti koituvat tappiot. Kohdemarkkina-arviointi ei rajoita tai vaikuta mihinkään sopimukseen, lakiin tai sääntelyyn perustuviin myyntirajoituksiin osakeantiin liittyen. Epäselvyyksien välttämiseksi, kohdemarkkina-arviointi ei ole: (a) sopivuuden tai asianmukaisuuden arviointi MiFID II:ta sovellettaessa; tai (b) kenellekään sijoittajalle tai sijoittajaryhmälle suositus sijoittaa, tai ostaa tai tehdä mitään muita osakkeisiin liittyviä toimenpiteitä. Jokainen jakelija on velvollinen ottamaan vastuulleen oman kohdemarkkina-arviointinsa liittyen Yhtiön osakkeisiin ja asianmukaisten jakelukanavien määrittämisen.

Enersense International Oyj:n IFRS-tilinpäätös vuodelta 2020 julkistettu

ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ — PÖRSSITIEDOTE – 10.6.2021 klo 13.45

Enersense International Oyj:n IFRS-tilinpäätös vuodelta 2020 julkistettu

Enersense International Oyj ilmoitti 6.5.2021 siirtyvänsä suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä (Finnish Accounting Standards – FAS) kansainväliseen IFRS (International Financial Reporting Standards) -raportointiin. Yhtiö julkistaa tilintarkastetun IFRS-muotoisen tilinpäätöksen tilikaudelta 2020. Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen ja siitä on annettu tilintarkastuskertomus 10.6.2021.

Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus ovat kokonaisuudessaan saatavilla Enersensen internetsivuilta osoitteesta www.enersense.com/sijoittajalle/raportitjaesitykset ja tämän tiedotteen liitteenä.

KORJAUS Enersense International Oyj:n 7.6.2021 klo 8.15 julkaisemaan suomenkieliseen pörssitiedotteeseen: Enersense International Oyj hakee osakkeidensa listausta Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle

ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ  —  PÖRSSITIEDOTE  —  9.6.2020 KLO 14.45

Enersense International Oyj (”Enersense” tai ”Yhtiö”) korjaa 7.6.2021 klo 8.15 julkistettua suomenkielistä pörssitiedotetta, jossa ilmoitettiin Yhtiön hakevan osakkeidensa listausta Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle.

Suomenkielisestä tiedotteesta on jäänyt pois tiedotteen ensimmäinen kappale. Tätä vastaava kappale on kuitenkin esitetty oikein samana päivänä julkistetussa tiedotteen englanninkielisessä versiossa.

Kyseinen kappale kuuluu suomeksi seuraavasti:

Enersense International Oyj (”Enersense” tai ”Yhtiö”) on tänään jättänyt listalleottohakemuksen Nasdaq Helsinki Oy:lle (”Nasdaq Helsinki”) Yhtiön osakkeiden listaamiseksi Nasdaq Helsingin pörssilistalle (”Listautuminen”). Listautuminen on ehdollinen sille, että Nasdaq Helsinki hyväksyy listalleottohakemuksen ja että Finanssivalvonta hyväksyy Listautumisen yhteydessä laaditun listalleottoesitteen. Kaupankäynnin osakkeilla odotetaan alkavan Nasdaq Helsingin pörssilistalla arviolta 14.6.2021.

Alla korjattu suomenkielinen pörssitiedote kokonaisuudessaan:

Enersense International Oyj hakee osakkeidensa listausta Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle

Enersense International Oyj (”Enersense” tai ”Yhtiö”) on tänään jättänyt listalleottohakemuksen Nasdaq Helsinki Oy:lle (”Nasdaq Helsinki”) Yhtiön osakkeiden listaamiseksi Nasdaq Helsingin pörssilistalle (”Listautuminen”). Listautuminen on ehdollinen sille, että Nasdaq Helsinki hyväksyy listalleottohakemuksen ja että Finanssivalvonta hyväksyy Listautumisen yhteydessä laaditun listalleottoesitteen. Kaupankäynnin osakkeilla odotetaan alkavan Nasdaq Helsingin pörssilistalla arviolta 14.6.2021.

Listautumisen tavoitteena on Enersensen tunnettuuden kasvattaminen ja likviditeetin parantaminen sekä laajemman omistajapohjan saavuttaminen. Yhtiö arvioi, että pörssilistalle siirtyminen edistäisi Yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa onnistuneesti kasvustrategiaansa ja investoida liiketoimintaansa pysyäkseen etulinjassa päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajana.

”Vuoden 2018 First North -listautumisen jälkeen olemme kasvattaneet toimintaamme menestyksekkäästi. Siirtyminen Helsingin pörssin pörssilistalle on luonnollinen askel yhtiömme kehityskaaressa ja tuo Enersenselle lisää näkyvyyttä ja tukee laajemman omistajapohjan saavuttamista”, kommentoi Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Samalla Enersense on pyytänyt, että sen osakkeet poistetaan Nasdaq Helsingin ylläpitämältä First North Growth Market Finland -markkinapaikalta.

Yhtiön osakkeiden kaupankäyntitunnus ESENSE ja ISIN-tunnus FI4000301585 säilyvät ennallaan. Enersense noudattaa tästä päivästä alkaen säännellyllä markkinalla listattujen yhtiöiden tiedonantovelvollisuutta koskevaa sääntelyä.

Suunniteltuun Listautumiseen liittyen Yhtiö on päivittänyt tiedonantopolitiikkaansa. Yhtiön päivitetty tiedonantopolitiikka on saatavilla Yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://enersense.com/fi/sijoittajalle/.

Yhtiön oikeudellisena neuvonantajana Listautumisessa toimii Roschier Asianajotoimisto Oy.

Enersense ja Rauma Marine Construction s solmivat uuden sopimuksen Tallink MyStar -projektissa

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 8.6.2021 klo 14:30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n tytäryhtiö Enersense Works Oy ja Rauma Marine Constructions (RMC) ovat solmineet uuden sopimuksen koskien Tallinkin MyStar -laivan rakentamisprojektia ja sen teknisten alueiden varustelukokonaisuuksia. Uuden sopimuksen myötä Enersensen toimituslaajuus projektissa kasvaa entisestään.

Rakenteilla oleva MyStar on ympäristöystävällinen nesteytetyllä maakaasulla (LNG) kulkeva laiva. Nyt sovittu uusi toimituskokonaisuus MyStar-projektissa on Enersense Works Oy:lle strategisesti tärkeä, koska LNG-työmaa-alueiden vaativat varustelutyöt edesauttavat yhtiön visiota olla merkittävä päästöttömän yhteiskunnan toteuttaja.

”Olemme tyytyväisiä, että kumppanuutemme RMC:n kanssa vahvistuu ja asiakas luottaa sitoutuneen henkilöstömme osaamiseen”, toteaa Enersensen Smart Industry -liiketoiminta-alueen johtaja Jaakko Leivo.

”Roolimme Tallink MyStar -projektissa on monipuolinen ja laaja. Panostamme edelleen merkittävästi meriteollisuuteen, ja nyt solmittu uusi sopimus tukee strategiaamme toteuttaa kokonaisvaltaisia työkokonaisuuksia sekä päästöttömiä ratkaisuja.”

Enersense International Oyj tiedotti 12.6.2020 sopimuksestaan Tallink MyStar -projektiin, kun sen korkealaatuisiin terästöihin erikoistunut tytäryhtiö Enersense Works Oy ja kotimaisesti omistettu laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructions sopivat putki- ja teräsvarustelutyöprojektista.

Enersense International Oyj hakee osakkeidensa listausta Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle

ENERSENSE INTERNATIONAL OYJ  —  PÖRSSITIEDOTE  —  7.6.2020 KLO 8.15

Enersense International Oyj hakee osakkeidensa listausta Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle

Listautumisen tavoitteena on Enersensen tunnettuuden kasvattaminen ja likviditeetin parantaminen sekä laajemman omistajapohjan saavuttaminen. Yhtiö arvioi, että pörssilistalle siirtyminen edistäisi Yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa onnistuneesti kasvustrategiaansa ja investoida liiketoimintaansa pysyäkseen etulinjassa päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajana.

”Vuoden 2018 First North -listautumisen jälkeen olemme kasvattaneet toimintaamme menestyksekkäästi. Siirtyminen Helsingin pörssin pörssilistalle on luonnollinen askel yhtiömme kehityskaaressa ja tuo Enersenselle lisää näkyvyyttä ja tukee laajemman omistajapohjan saavuttamista”, kommentoi Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Samalla Enersense on pyytänyt, että sen osakkeet poistetaan Nasdaq Helsingin ylläpitämältä First North Growth Market Finland -markkinapaikalta.

Yhtiön osakkeiden kaupankäyntitunnus ESENSE ja ISIN-tunnus FI4000301585 säilyvät ennallaan. Enersense noudattaa tästä päivästä alkaen säännellyllä markkinalla listattujen yhtiöiden tiedonantovelvollisuutta koskevaa sääntelyä.

Suunniteltuun Listautumiseen liittyen Yhtiö on päivittänyt tiedonantopolitiikkaansa. Yhtiön päivitetty tiedonantopolitiikka on saatavilla Yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://enersense.com/fi/sijoittajalle/.

Yhtiön oikeudellisena neuvonantajana Listautumisessa toimii Roschier Asianajotoimisto Oy.

Enersense International Oyj:n siirtyminen IFRS-raportointiin – Q1 2021

Enersense International Oyj
Yhtiötiedote
3.6.2021 klo 11.00

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj (emoyhtiö tai yhtiö, yhdessä sen tytäryhtiöiden kanssa Enersense tai konserni) on siirtynyt suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä (Finnish Accounting Standards – FAS) kansainväliseen IFRS (International Financial Reporting Standards) -raportointiin.

Enersense International Oyj on laatinut seuraavat tilintarkastamattomat IFRS -taloudelliset tiedot antaakseen sijoittajilleen vertailutietoa Enersensen laajasta tuloslaskelmasta, konsernitaseesta ja keskeisistä tunnusluvuista 31.3.2021 ja 31.3.2020 päättyneiltä osavuosikausilta. IFRS-raportointiin siirtymisestä aiheutuvat keskeiset erot suomalaiseen tilinpäätösnormistoon verrattuna on kuvattu tämän tiedotteen liitetiedoissa.

Enersense julkaisee ensimmäisen IFRS-standardien mukaisesti laaditun konsernitilinpäätöksensä 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta. Vertailutiedot esitetään 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta ja IFRS-raportoinnin siirtymäpäivä on 1.1.2019. Enersense International Oyj on aiemmin laatinut sekä tilinpäätöksensä että puolivuosikatsauksensa suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaisesti.

Tässä tiedotteessa esitetyt taloudelliset tiedot ovat tilintarkastamattomia.
 

Keskeiset tunnusluvut (IFRS)

(1000 euroa, jollei toisin mainittu) 31.3.2021 31.3.2020
Liikevaihto 53 308 14 829
Käyttökate 1 681 349
Käyttökate, % liikevaihdosta 3,2 2,4
Oikaistu käyttökate 2 565 349
Oikaistu käyttökate, % liikevaihdosta 4,8 2,4
Liikevoitto (tappio) -619 63
Liikevoitto (tappio), % liikevaihdosta -1,2 0,4
Oikaistu liikevoitto (tappio) 783 266
Oikaistu liikevoitto (tappio), % liikevaihdosta 1,5 0,4
Tilikauden voitto (tappio) -1 331 -36
Omavaraisuusaste, % 25,3 30,1
Nettovelkaantumisaste, % 15,3 67,8
Oman pääoman tuotto, % -5,5 -0,5

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.-31.3.2021

EUR tuhatta Viite FAS IFRS:ään siirtymisen vaikutus yhteensä IFRS
Liikevaihto 1. e), 3. 52 419 890 53 308
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -291 -291
Valmistus omaan käyttöön 169 169
Liiketoiminnan muut tuotot 3.,6. 455 51 506
Materiaalit ja palvelut 3. -20 133 -656 -20 789
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 3. -24 445 -625 -25 070
Poistot ja arvonalentumiset 3.,4.,6.,8.a) -2 731 430 -2 300
Liiketoiminnan muut kulut 2.j),3.,6.,7.a) -6 600 441 -6 159
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoitusten tuloksesta 3. -179 186 7
Liikevoitto (-tappio) -1 336 718 -619
Rahoitustuotot 3. 27 4 30
Rahoituskulut 2.j),3.,5.,6. -1 683 983 -701
Rahoitustuotot- ja kulut -1 657 986 -671
Voitto (tappio) ennen veroja -2 993 1 704 -1 289
Tuloverot 3.,4.,9. -12 -30 -41
Vähemmistö 2.h),3. -4 4
Tilikauden voitto (tappio) -3 009 1 678 -1 331
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
    Muuntoerot 2.i) 309 309
Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden 309 309
Tilikauden laaja tulos 1 987 -1 022
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 1 855 -1 154
Määräysvallattomille omistajille 2.h) -177 -177
Tilikauden voitto (tappio) 1 678 -1 331
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 2 164 -845
Määräysvallattomille omistajille 2.h) -177 -177
Tilikauden laaja tulos 1 987 -1 022

Konsernitase 31.3.2021

EUR tuhatta Viite FAS IFRS:ään siirtymisen vaikutus yhteensä IFRS
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 4.,8.b) 29 597 -3 221 26 376
Muut aineettomat hyödykkeet 2.a),4. 5 150 7 779 12 929
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2.a),3.,6. 9 111 9 035 18 147
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset 3. 720 785 1 505
Lainasaamiset 2.b),7.b) 987 -837 150
Myynti- ja muut saamiset 2.b),7.b) 556 510 1 066
Laskennalliset verosaamiset 9. 603 -62 540
Pitkäaikaiset varat yhteensä 46 724 13 989 60 714
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 3. 3 524 -446 3 079
Myyntisaamiset 3.,7.a),7.b) 18 568 -752 17 815
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 2.c) 256 256
Muut saamiset 2.c),3.,8.d) 21 564 -343 21 220
Rahavarat 3. 22 916 -429 22 487
Lyhytaikaiset varat yhteensä 66 572 -1 714 64 858
VARAT YHTEENSÄ 113 296 12 275 125 571
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma 80 80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 5.,8.b) 31 282 -1 129 30 154
Muut rahastot 313 313
Muuntoerot 1.c) -689 635 -54
Kertyneet voittovarat 1.c), 1.e) 3.,4.,6.,7.a),7.b), 7.c),8.a),8.c)8.d) -2 002 2 265 263
Tilikauden voitto (tappio) 3. -3 009 1 855 -1 154
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 25 976 3 627 29 602
Määräysvallattomien omistajien osuudet 3. 1 799 -483 1 316
Oma pääoma yhteensä 27 775 3 144 30 919
Pakolliset varaukset 2.f) 1 985 -1 985
Konsernireservi 4. 10 -10
Velat
Pitkäaikaiset velat
Lainat 2.e) 3 883 -249 3 635
Vuokrasopimusvelat 3.,6. 5 387 5 387
Verohallinnon maksujärjestely 2.e) 249 249
Muut velat 28 28
Laskennalliset verovelat 9. 389 -389
Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet 8.c) 435 435
Varaukset 2.f) 481 481
Pitkäaikaiset velat yhteensä 4 300 5 915 10 214
Lyhytaikaiset velat
Lainat 2.e) 15 560 -1 011 14 550
Vuokrasopimusvelat 3.,6. 3 642 3 642
Saadut ennakot 3 168 3 168
Ostovelat 3. 12 397 -48 12 349
Verohallinnon maksujärjestely 2.e) 1 011 1 011
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 2.c) 258 258
Muut velat 2.c),3.,7.c) 48 101 -144 47 958
Varaukset 2.f) 1 504 1 504
Lyhytaikaiset velat yhteensä 79 226 5 212 84 438
Velat yhteensä 83 526 11 127 94 653
OMA PÄÄOMA JA VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 113 296 12 275 125 571

Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.-31.3.2020

EUR tuhatta Viite FAS IFRS:ään siirtymisen vaikutus yhteensä IFRS
Liikevaihto 14 829 14 829
Liiketoiminnan muut tuotot 2.g) 206 -35 170
Materiaalit ja palvelut -5 250 -5 250
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 2.g) -8 647 35 -8 612
Poistot ja arvonalentumiset 4.,6.,8.a) -268 -19 -287
Liiketoiminnan muut kulut 4.,6.,7.a) -978 176 -801
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoitusten tuloksesta 1.a) 14 14
Liikevoitto (-tappio) -108 171 63
Rahoitustuotot 1 1
Rahoituskulut 6. -69 -10 -79
Rahoitustuotot- ja kulut -68 -10 -78
Voitto (tappio) ennen veroja -176 161 -15
Tuloverot 1.d),9. 29 -50 -21
Vähemmistö 2.h)
Tilikauden voitto (tappio) -147 112 -36
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
    Muuntoerot 2.i) -2 -2
Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden -2 -2
Tilikauden laaja tulos 110 -37
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 136 -12
Määräysvallattomille omistajille 2.h) -24 -24
Tilikauden voitto (tappio) 112 -36
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 134 -13
Määräysvallattomille omistajille 2.h) -24 -24
Tilikauden laaja tulos 110 -37

Konsernitase 31.3.2020

EUR tuhatta Viite FAS IFRS:ään siirtymisen vaikutus yhteensä IFRS
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 4. 3 161 1 083 4 244
Muut aineettomat hyödykkeet 277 277
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 6.,8.a) 580 1 932 2 512
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset 1.a) 1 260 -316 943
Lainasaamiset 1.a), 7.b) 203 240 443
Myynti- ja muut saamiset 5 -4 2
Laskennalliset verosaamiset 9. 604 89 693
Pitkäaikaiset varat yhteensä 6 091 3 024 9 115
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 386 386
Myyntisaamiset 7.a),7.b) 10 874 -428 10 446
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 2.c) 148 148
Muut saamiset 2.c) 1 881 -145 1 736
Rahavarat 1 442 1 442
Lyhytaikaiset varat yhteensä 14 583 -424 14 158
VARAT YHTEENSÄ 20 674 2 599 23 273
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma 80 80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 8 290 8 290
Muut rahastot 313 313
Muuntoerot 2 2
Kertyneet voittovarat 4.,6.,7.a),7.b),7.c) -1 812 488 -1 324
Tilikauden voitto (tappio) -147 136 -12
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 6 726 624 7 350
Määräysvallattomien omistajien osuudet -314 -24 -338
Oma pääoma yhteensä 6 413 600 7 012
Konsernireservi 4. 12 -12
Velat
Pitkäaikaiset velat
Lainat 2.d) 1 104 -1 021 83
Vuokrasopimusvelat 6. 1 161 1 161
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 104 140 1 244
Lyhytaikaiset velat
Lainat 2.d) 3 140 1 021 4 160
Vuokrasopimusvelat 6. 793 793
Ostovelat 3 523 3 523
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 1.d),2.c) 83 83
Muut velat 2.c) 6 483 -26 6 457
Lyhytaikaiset velat yhteensä 13 146 1 871 15 017
Velat yhteensä 14 250 2 011 16 261
OMA PÄÄOMA JA VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 20 674 2 599 23 273

 

IFRS-siirtymän liitetiedot

Seuraavassa esitetään yhteenveto IFRS-standardien käyttöönoton vaikutuksista Enersense International Oyj:n konsernituloslaskelmaan ja konsernitaseeseen. Tietoja tulee lukea yhdessä Enersensen 6.5.2021 julkaiseman tiedotteen kanssa, missä kuvataan IFRS-raportointiin siirtymisen vaikutuksia laajemmin. Aiemmin julkaistu tiedote kattaa tilikauden 2020, tämän vertailukauden 2019 sekä avaavan taseen 1.1.2019. Kohdat 3. Konsernitilinpäätöksen rakenteen muutokset ja 4. Yrityskaupat ja liikearvo liittyvät pääasiassa Empowerin hankintaan.

1.Korjaukset Suomen kirjanpitolain mukaiseen tilinpäätökseen

Seuraavat korjaukset on tehty FAS-tilinpäätöksessä esitettyihin lukuihin:

1.a) Osakkuusyhtiölle annettu laina, 330 tuhatta euroa, on siirretty pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoitusten erästä pitkäaikaisiin lainasaamisiin taseessa 31.3.2020. Lisäksi pääomaosuusmenetelmällä käsiteltäviä sijoituksia sekä osuutta pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoitusten tuloksesta on oikaistu 31.3.2020 päättyneellä kaudella 14 tuhannella eurolla.

1.b) Määräysvallattomien osuus tuloslaskelmasta 24 tuhatta euroa oikaistiin 1.1.-31.3.2020 tuloslaskelmaan.

1.c) Muuntoeroja on kasvatettu ja kertyneitä voittovaroja vähennetty FAS-korjauksena 635 tuhatta euroa taseessa 31.3.2021 liittyen Ruotsissa toimivan sivuliikkeen hankintahetken nettovarojen muuntamiseen ja hankintahetkenoman pääoman eliminoimiseen.

1.d) Tuloverovelkojen ja tuloverokulun lisäyksenä kirjattiin 57 tuhatta euroa taseessa 31.3.2020 ja tuloslaskelmassa 1.1.-31.3.2020.

1.e) Enersensen tytäryhtiö on korjannut tilinpäätöslukujaan FAS-konsernitilinpäätöksen julkaisemisen jälkeen. Korjaus on tehty FAS:n mukaisissa luvuissa kertyneiden voittovarojen kautta 31.3.2021 päättyneellä kaudella. IFRS:n mukaisissa luvuissa korjaus on viety tuloslaskelman kautta. Tällä oli 54 tuhannen euron vaikutus liikevaihtoon sekä kertyneisiin voittovaroihin 31.3.2021 päättyneellä kaudella.

2.Esittämistapaa koskevat muutokset

Seuraavat uudelleenluokittelut on tehty, jotta FAS-osavuotisten tietojen esittämistapa on saatu vastaamaan IFRS:n mukaista esittämistapaa:

2.a) Vuokrakohteiden perusparannusmenot on uudelleenluokiteltu FAS:n mukaan esitetystä aineettomien hyödykkeiden erästä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden erään IFRS-standardien mukaisesti.

2.b) Pantattu tili on uudelleenluokiteltu pitkäaikaiset lainasaamiset -erästä pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset -erään.

2.c) Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset on uudelleenluokiteltu lyhytaikaiset muut saamiset -erästä omalle rivilleen taseessa ja kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat on uudelleenluokiteltu muut velat -erästä omalle rivilleen taseessa.

2.d) Pankkilainat on uudelleenluokiteltu 31.3.2020 pitkäaikaiset lainat -erästä lyhytaikaiset lainat -erään kovenanttirikkomusten johdosta.

2.e) COVID-19 liitännäinen arvonlisäveron takaisinmaksuvelka on uudelleenluokiteltu pitkäaikaiset ja lyhytaikaisetlainat ja lyhytaikaiset muut velat -eristä omalle pitkäaikaset ja lyhytaikaiset verohallinnon maksujärjestely -riveille31.3.2021.

2.f) FAS-taseessa varaukset esitetään omana eränään, ennen pitkäaikaisia velkoja. IFRS:n mukaisessa taseessavaraukset esitetään omalla rivillään pitkäaikaisissa ja lyhytaikaisissa veloissa.

2.g) FAS-tuloslaskelmassa liiketoiminnan muut tuotot -erässä esitetty työntekijöiltä peritty ateriakorvaus on uudelleenluokiteltu erään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1.1.-31.3.2020.

2.h) FAS:ssa vähemmistöosuudet esitetään konsernituloslaskelmassa omalla rivillään tilikauden voittoa tai tappiota edeltävänä eränä. IFRS:ssa määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta sisältyy konsernin tilikauden tulokseen, ja tilikauden tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erikseen.

2.i) FAS-tuloslaskelmassa ei esitetä laajan tuloslaskelman eriä. IFRS-tuloslaskelmassa muuntoerojen muutos esi-tetään muissa laajan tuloksen erissä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi.

2.j) FAS-tuloslaskelmassa rahoituskuluihin sisältynyt 608 tuhatta euroa liittyen suunnitteilla olevaan siirtymiseen Nasdaq Helsingin pörssilistalle on IFRS-tuloslaskelmassa uudelleenluokiteltu liiketoiminnan muihin kuluihin.

3.Konsernitilinpäätöksen rakenteen muutokset

Enersense omistaa Empower SIA:sta (Empower SIA) 59 %. FAS-luvuissa yhtiö on käsitelty osakkuusyhtiönä 1.3.2021 asti ja yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Enersense kasvatti 1.3.2021 omistusosuuttaan Empower SIA:sta 10 %:lla, omistusosuus nousi 49 %:sta 59 %:iin. IFRS:n mukaisissa luvuissa Empower SIA on käsitelty tytäryhtiönä Empowerin hankinnasta 31.7.2020 lähtien. FAS:n mukaisissa luvuissa Empower SIA on käsitelty tytäryrityksenä vasta 1.3.2021 lähtien, kun osake-enemmistö saavutettiin. Enersensellä katsottiin olleen kontrolli Empower SIA:sta osakassopimuksen sisältävän osto-option perusteella jo ennen osake-enemmistön omistamista. Empower ja sen mukana Empower SIA hankittiin 31.7.2020, joten esittämistapaa koskeva muutos ei vaikuttanut Enersensen vertailukauden lukuihin. Empower ja sen mukana Empower SIA on yhdistelty Enersenseen hankintahetkestä lähtien.

IFRS-oikaisuna 1.1.-28.2. tuloslaskelmaan tehty osakkuusyhtiöyhdistely on purettu ja oikaistu tytäryhtiöyhdistelyksi, esittäen Empower SIA:n tuloslaskelman rivi riviltä. FAS:n tytäryhtiöhankinnasta syntynyt konsernireservi on purettu. IFRS:n mukaan transaktiot omistajien kanssa käsitellään oman pääoman sisällä. Näin hankintahinnan ja ostetun osuuden nettovarallisuudesta välinen ero 18 tuhatta euroa on IFRS:ssä kirjattu kertyneisiin voittovaroihin. Määräysvallattomien omistajien osuus poikkeaa 31.3.2021 FAS:ssa ja IFRS:ssä erilaisen leasingkäsittelyn seurauksena.

Empower SIA kirjaa erillisyhtiölukuihinsa IFRS 16 mukaisesti leasingsopimukset. FAS-luvuissa käsittely on peruttu. IFRS:n mukaisissa osavuotisissa luvuissa Empower SIA:n erillisyhtiön luvuissa ollut leasingkäsittely palautetaan.

Enersense omistaa 60 % 4Wind OÜ:sta FAS-konserniluvuissa yhtiö on käsitelty tytäryhtiönä ja yhdistelty rivi riviltä konsernin lukuihin erottaen 40 % osuuden määräysvallattomalle omistajalle. IFRS-konserniluvuissa 4Wind OÜ käsitellään yhteisyrityksenä. Järjestely perustuu sopimukseen ja kaikki merkitykselliset toiminnot vaativat yksimielisen päätöksen osakkeenomistajilta. Järjestely antaa oikeuden 4Wind OÜ:n nettovaroihin ja se yhdistellään IFRS-konserniin pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Tytäryhtiökäsittelyssä rivi riviltä yhdistellyt erät peruutetaan ajalta 1.1.-31.3.2021. Empower ja sen mukana 4Wind OÜ hankittiin 31.7.2020, joten esittämistapaa koskeva muutos ei vaikuta Enersensen vertailukauden lukuihin. Empower on yhdistelty konserniin hankintahetkestä lähtien.

4. Yrityskaupat ja liikearvo

Enersense International Oyj on käyttänyt IFRS 1 -standardin sallimaa helpotusta eikä ole soveltanut IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia ennen IFRS-raportointiin siirtymistä tapahtuneisiin yrityskauppoihin. Näin ollen FAS:n mukaisen avaavan taseen 1.1.2019 liikearvo siirrettiin IFRS-taseeseen 1.1.2019. IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sitä testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. IFRS 3 -standardia sovelletaan kaikkiin 1.1.2019 tai sen jälkeen toteutuneisiin liiketoimintojen yhdistämisiin.

Enersense osti Empower Oyj:n koko osakekannan 31.7.2020.

Oheisessa taulukossa on esitetty IFRS-oikaisut, jotka on tehty liikearvoon taseessa 31.3.2021 ja 31.3.2020:

EUR tuhatta

31.3.2021 31.3.2020
Liikearvo (FAS) 29 597 3 161
IFRS-oikaisut:  
   Liikearvopoistojen peruutus 6 361 1 083
   Laskentaperiaateoikaisut hankinnan kohteeseen 2 109
   Käyvän arvon oikaisut aineettomiin hyödykkeisiin -10 768
   Käyvän arvon oikaisu vaihto-omaisuuteen -46   –
   Käyvän arvon oikaisuihin liittyvät laskennalliset verot 125
   Aktivoidut transaktiomenot -1 003
Liikearvo (IFRS) 26 376 4 244

 

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvästä liikearvosta ei IFRS-standardeja sovellettaessa tehdä poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun esiintyy viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. IFRS-standardeja sovellettaessa ei kirjata liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvää konsernireserviä, vaan se kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti.

Empower Oyj:n hankinta:

Empower Oyj:n koko osakekannan hankinnassa ostetut nettovarat oikaistiin hankintahetkellä 31.7.2020 vastaamaan Enersensen laskentaperiaatteita. Hankinnan vaikutuksia liikearvoon on avattu tarkemmin Enersensen 6.5.2021 julkaisemalla tiedotteella IFRS-raportointiin siirtymisestä.

Aktivoitujen tuotekehitysmenojen oikaisemisella oli 127 tuhannen euron positiivinen vaikutus tuloslaskelmassa 1.1.-31.3.2021 pienempien poistojen johdosta.

Asiakassuhteista sekä tilauskannasta kirjattiin IFRS-oikaisuna poistoja 518 tuhatta euroa tuloslaskelmassa 1.1.-31.3.2021.

5. Osakeanti 2021

Enersensen hallitus päätti 15.3.2021 toteuttaa osakeannin (”Osakeanti”), jonka myötä 2 075 000 uutta osaketta suunnattiin Nidoco AB:lle (”Nidoco”), joka on Virala Oy Ab:n täysin omistama tytäryhtiö. Nidoco on merkinnyt kaikki sille tarjotut yhtiön osakkeet ja hallitus on hyväksynyt merkinnät. Osakeanti tehtiin 6.4.2020 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen nojalla.

Osakeannin myötä yhtiö keräsi noin 15,0 miljoonan euron bruttovarat, ennen yhtiön maksettavaksi tulevia palkkioita ja kuluja. Uusien osakkeiden liikkeeseen laskuun liittyvät transaktiomenot 450 tuhatta euroa on kirjattu FAS-osavuosikatsauksessa rahoituskuluihin. IFRS-osavuosikatsauksessa uusien osakkeiden liikkeeseen laskuun liittyvät kulut on oikaistu pienentämään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa.

6. Vuokrasopimukset

Enersense on kirjannut FAS:n mukaisissa luvuissa vuokrasopimuksista johtuvat menot kuluksi tasaerinä vuokra-ajalle jaksotettuna ja esittänyt vuokrasopimuksiin perustuvat vastuut taseen ulkopuolisina vastuina. IFRS:n mukaisissa luvuissa Enersense kirjaa muista kuin lyhytaikaisista vuokrasopimuksista tai arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä koskevista sopimuksista IFRS 16 -standardin mukaisesti käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan. Tuloslaskelmaan kirjataan kuluksi käyttöoikeusomaisuuserän poistot ja vuokrasopimusvelan korkokulut.

7. Rahoitus

7. a) Enersense on alkanut soveltaa IFRS-standardien mukaisesti odotettujen luottotappioiden mallia, jonka seurauksena luottotappiot kirjataan aikaisemmin kuin FAS:n mukaisesti.

7. b) Enersense on kirjannut alaskirjauksia IFRS-oikaisuna pitkäaikaisten varojen laina- ja myynti ja muiden saamisten sekä lyhytaikaisten varojen myyntisaamisten ja muiden saamisten eriin.

7. c) Enersense on kirjannut Empowerin hankinnasta tulleen tytäryhtiön määräysvallattoman omistajan osakkeiden ostovelvollisuuteen liittyvän velan lyhytaikaisiin muihin velkoihin. Kirjatun velan määrä ei muuttunut raportointikaudella 1.1.-31.3.2021.

8.Muut oikaisut

8.a) Enersense on soveltanut FAS:ssa menojäännöspoistomenetelmää aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. IFRS:n mukaisissa luvuissa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sovelletaan tasapoistomenetelmää. Raportointikaudella 1.1.-31.2021 Enersense siirtyi myös FAS:ssa menojäännöspoistoista tasapoistoihin.

8.b) Enersense on esittänyt vuoden 2020 osakeantikulut FAS:n mukaan lisäämässä liikearvoa. IFRS-standardienmukaisesti uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen liittyvät kulut esitetään oman pääoman vähennyksenä. IFRS-oikaisuna Enersense kirjasi liikearvon ja sijoitetun vapaan oman pääoman vähennyksenä 679 tuhatta euroataseessa 31.3.2021.

8.c) FAS:n mukaisissa luvuissa ei esitä etuuspohjaisia velvoitteita. IFRS:n mukaan etuuspohjaisista velvoitteistakirjataan taseeseen velvoitteet velat ja varat, tuloslaskelmaan työsuoritukseen perustuva meno ja korkokulu ja laajan tuloksen muihin eriin vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot.

8.d) IFRS:n mukaan julkiset avustukset kirjataan siihen määrän kuin on kohtuullisen varmaa, että avustuksen ehdot täytetään ja avustus tullaan saamaan.

9. Laskennalliset verosaamiset, laskennalliset verovelat ja kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset

Enersense on kirjannut verovaikutuksen IFRS-tuloslaskelmaan ja -taseeseen edellä esitetyistä IFRS-oikaisuista käyttäen Suomessa voimassa olevaa yhteisöverokantaa 20,0 % niiltä osin kuin verovaikutus tulee huomioida.

IFRS:n mukaan laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan standardin vaatimusten toteutuessa.

Yhteenveto IFRS:n käyttöönoton vaikutuksista konsernin omaan pääomaan, tilikauden tulokseen ja rahavirtaan

Seuraavissa taulukoissa esitetään yhteenveto IFRS-standardien käyttöönoton vaikutuksista Enersense-konsernin omaan pääomaan ja tilikauden tulokseen esitetyillä kausilla.

 

Oman pääoman täsmäytyslaskelma

1 000 euroa Viittaus 31.3.2021 31.3.2020
Oma pääoma FAS 27 774 6 413
IFRS-oikaisut:
FAS-korjaukset 1.c), 1.e) 101 -45
Konsernitilinpäätöksen rakenteen muutokset 3. -523 – 
Liiketoimintojen hankinta 4. 5 393 1 077
Vuokrasopimukset 6. -63 -7
Rahoitus 7. -762 -414
Muut oikaisut 8. -1 003 -9
Oikaisut yhteensä 3 144 600
Oma pääoma IFRS 30 919 7 012
Oman pääoman jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille   29 602   7 350
Määräysvallattomille omistajille 1 316   -338
 

Tilikauden tuloksen täsmäytyslaskelma

1 000 euroa Viittaus 1.1.-31.3.2021 1.1.-31.3.2020
Tilikauden tulos FAS -3 009 -147
IFRS-oikaisut:
FAS-korjaukset 1.b),1.d) 70 -34
Konsernitilinpäätöksen rakenteen muutokset 3. -84 – 
Liiketoimintojen hankinta 4. 1 421 215
Vuokrasopimukset 6. -22 -4
Rahoitus 7. -35 -26
Muut oikaisut 5.,8.a) 505 -15
Uudelleenluokittelut 2.h) -177 -24
Oikaisut yhteensä 1 678 112
Tilikauden tulos IFRS -1 331 -36
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -1 154 -12
Määräysvallattomille omistajille -177 -24

 

IFRS-siirtymisen merkittävimmät vaikutukset rahavirtalaskelmassa liittyivät osakeanti- ja listautumismenojen jakamiseen osaksi rahoituksen ja liiketoiminnan rahavirtaa sekä vuokrasopimusvelkojen lyhennysten esittämiseen osana rahoituksen rahavirtaa.

IFRS-luvuissa osakeantimenot on esitetty osana rahoituksen rahavirtaa siltä osin kun kulut liittyvät välittömästi uusien osakkeiden liikkeeseen laskuun. Muilta osin ne on luokiteltu osaksi liiketoiminnan rahavirtoja. FAS-luvuissa Enersense on esittänyt menot osana investointien rahavirtaa.

Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset on IFRS-luvuissa esitetty osana rahoituksen rahavirtaa. FAS-luvuissa vuokrasopimuksiin liittyvät maksut on esitetty osana liiketoiminnan rahavirtoja.

Keskeiset tunnusluvut, tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytyslaskelmat

Enersense esittää joitakin keskeisiä tunnuslukuja, jotka liittyvät yhtiön tilikauden tulokseen, yrityksen kannattavuuteen ja velkaantumisasteeseen. Kaikki esitettävät tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa määriteltyjä tunnuslukuja ja niitä pidetään vaihtoehtoisina tunnuslukuina. Enersense soveltaa vaihtoehtoisten tunnuslukujen raportoinnissa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n (European Securities and Market Authority) suosituksia.

Enersense esittää käyttökatteen, oikaistun käyttökatteen, liikevoiton, oikaistun liikevoiton, omavaraisuus- ja nettovelkaantumisasteen sekä oman pääoman tuoton vaihtoehtoisina tunnuslukuina ja lisätietona IFRS-standardien mukaisesti esitettyihin tunnuslukuihin. Enersensen johto seuraa näillä tunnusluvuilla yhtiön toiminnan tuloksellisuutta, taloudellista asemaa ja rahavirtoja.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään, eivätkä ne korvaa tilintarkastetussa tilinpäätöksessä esitettyjä tunnuslukuja. Yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi Enersensen esittämät vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden esittämien, samalla tavalla nimettyjen, tunnuslukujen kanssa.
 

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Tunnusluku                               Määritelmä                                                                       Käyttötarkoitus

Käyttökate (EBITDA)

Liikevoitto + Poistot + Arvonalentumiset Kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta ilman poistojen ja arvonalentumisten vaikutusta.
Käyttökate % 100 x (Käyttökate / Liikevaihto) Kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta ilman poistojen ja arvonalentumisten vaikutusta.
Oikaistu käyttökate (Oikaistu EBITDA) Liikevoitto (tappio) + Poistot ja Arvonalentumiset + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Oikaistu käyttökate kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta ilman poistojen ja arvonalentumisten sekä vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien vaikutusta. Kyseinen tunnusluku esitetään tarkoituksena tuoda esiin taustalla olevan liiketoiminnan tuloksellisuutta ja parantaa vertailtavuutta eri kausien välillä.
Oikaistu käyttökate % 100 x (Oikaistu käyttökate / Liikevaihto) Oikaistu käyttökate kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta ilman poistojen ja arvonalentumisten sekä vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien vaikutusta. Kyseinen tunnusluku esitetään tarkoituksena tuoda esiin taustalla olevan liiketoiminnan tuloksellisuutta ja parantaa vertailtavuutta eri kausien välillä.
Liikevoitto (EBIT) Voitto (tappio) ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja rahoituskuluja Liikevoitto kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta.
Liikevoitto % 100 x (Liikevoitto / Liikevaihto) Liikevoitto kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta.
Oikaistu liikevoitto (Oikaistu EBIT) Liikevoitto (-tappio) + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät+ Yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot1) Oikaistu liikevoitto kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien ja yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistojen vaikutusta. Kyseinen tunnusluku esitetään tarkoituksena tuoda esiin taustalla olevan liiketoiminnan tuloksellisuutta ja parantaa vertailtavuutta eri kausien välillä.
Oikaistu liikevoitto % 100 x (Oikaistu liikevoitto (tappio) / Liikevaihto) Oikaistu liikevoitto kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien ja yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistojen vaikutusta. Kyseinen tunnusluku esitetään tarkoituksena tuoda esiin taustalla olevan liiketoiminnan tuloksellisuutta ja parantaa vertailtavuutta eri kausien välillä.
Omavaraisuusaste % 100 x (Oma pääoma / Taseen loppusumma – Saadut ennakot) Omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri osuus Konsernin varallisuudesta rahoitetaan omalla pääomalla.
Nettovelkaantumisaste % 100 x (Korolliset velat2) – Rahat ja pankkisaamiset) / Oma pääoma Osoittaa Konsernin ulkopuolisen velkarahoituksen kokonaismäärän ilman rahavaroja.
Oman pääoman tuottoprosentti % 100 x (Tilikauden voitto (tappio)  / Oma pääoma keskimäärin tilikauden aikana) Mittaa tilikauden tulosta suhteutettuna omaan pääomaan.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
 
Tietyt varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus kauden tuloslaskelmaan, on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina eriä, jos ne aiheutuvat:

A) Johdon harkinnan mukaan tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavista olennaisista eristä, jotka liittyvät yritysjärjestelyihin, kuten yrityshankintojen transaktiokuluihin ja integraatiokuluihin mukaan lukien työsuhteiden päättämiseen liittyviin kuluihin, ja/tai rakenteellisiin uudelleenjärjestelyihin sekä merkittäviin irtisanomiskustannuksiin
B) Käyttöomaisuuden ja sijoitusten myyntivoitoista ja -tappioista
Käytetään osatekijänä oikaistun käyttökatteen ja oikaistun liikevoiton laskemisessa.

1)Asiakassuhteiden ja tilauskannan poistot2)Korolliset velat sisältävät lainat ja vuokrasopimusvelat

Käyttökate ja oikaistu käyttökate

1 000 euroa, jollei toisin mainittu 1.1.-31.3.2021 1.1.-31.3.2020
Liikevoitto (-tappio) -619 63
Poistot ja arvonalentumiset 2 300 287
Käyttökate (EBITDA) 1 681 349
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1
Yritysjärjestelyihin liittyvät kustannukset1A 892
Käyttöomaisuuden ja sijoitusten myyntivoitot1B -8
Oikaistu käyttökate (oikaistu EBITDA) 2 565 349

Oikaistu liikevoitto

1 000 euroa, jollei toisin mainittu 1.1.-31.3.2021 1.1.-31.3.2020
Liikevoitto (-tappio) -619 63
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1                                                                                   
Yritysjärjestelyihin liittyvät kustannukset1A 892
Käyttöomaisuuden ja sijoitusten myyntivoitot1B -8
Yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot2 518 203
Oikaistu liikevoitto (oikaistu EBIT) 783 266

Omavaraisuusaste %

1 000 euroa, jollei toisin mainittu 31.3.2021 31.3.2020
Oma pääoma 30 919 7 012
Taseen loppusumma                                                                                    125 571 23 273
Saadut ennakot 3 168
Omavaraisuusaste % 25,3 30,1

Nettovelkaantumisaste %

1 000 euroa, jollei toisin mainittu 31.3.2021 31.3.2020
Korolliset velat
   Lainat                                                                                   18 185 4 243
   Vuokrasopimusvelat 9 029 1 954
Rahat ja pankkisaamiset 22 487 1 442
Oma pääoma 30 919 7 012
Nettovelkaantumisaste % 15,3 67,8

Oman pääoman tuotto %

1 000 euroa, jollei toisin mainittu 31.3.2021 31.3.2020
Tilikauden voitto (tappio) -1 331 -36
Oma pääoma keskimäärin                                                                                    24 000 7 012
Oman pääoman tuotto % -5,5 -0,5

1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: Tietyt varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus kauden tuloslaskelmaan, on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina eriä, jos ne aiheutuvat: A) johdon harkinnan mukaan tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavista olennaisista eristä, jotka liittyvät yritysjärjestelyihin, kuten yrityshankintojen transaktiokuluihin ja integraatiokuluihin mukaan lukien työsuhteiden päättämiseen liittyviin kuluihin, ja/tai rakenteellisiin uudelleenjärjestelyihin sekä merkittäviin irtisanomiskustannuksiin, B) käyttöomaisuuden ja sijoitusten myyntivoitoista ja -tappioista.

2 Yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot: Yrityshankintoihin liittyvien asiakassuhteiden ja tilauskannan poistot.
 

 

Enersense on solminut merkittävän sopimuksen Tsirguliina-Viru-voimajohtojen uusimisesta

Enersense International Oyj
Sisäpiiritieto 2.6.2021 klo 13.30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajan Enersense International Oyj:n virolainen tytäryhtiö Empower AS on allekirjoittanut sopimuksen Viron sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän AS Eleringin kanssa. Sopimus koskee Tsirguliinan ja Virun sähköaseman välisen 330 kV:n voimajohdon uudistamista.

Empower AS ja integroitujen verkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon erikoistunut Leonhard Weiss Oü vastaavat yhdessä hankkeen toteutuksesta. Sopimuksen kokonaisarvo on 55,9 miljoonaa euroa, josta Enersensen osuus on arviolta noin 28 miljoonaa euroa. Projekti sisältää valmistelu- ja suunnittelutyöt, vanhan olemassa olevan voimajohdon purkamisen sekä yli 200 kilometriä pitkän uuden voimajohdon rakentamisen. Projektin odotetaan valmistuvan lokakuussa 2025.

”Enersensellä on kymmenien vuosien kokemus voimajohtojen rakentamisesta. On hienoa, että osaamistamme arvostetaan, ja pääsemme toteuttamaan vaativia projekteja ja toimimaan vastuullisena kumppanina asiakkaillemme. Nyt solmittu sopimus on meille merkittävä ja se vahvistaa asemaamme Baltian markkinassa”, kertoo Enersense International Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Tsirguliinan ja Virun sähköaseman välisen voimajohdon uudistaminen on tärkeä osa kokonaishanketta, jossa Itämeren alueen sähköverkkoja liitetään Manner-Euroopan sähköverkkoon.

Enersense ja saksalainen Bilfinger Engineering & Technologies GmbH sopimukseen uuteen ydinvoimaprojektiin liittyvästä tiedonhallinnan optimoinnista

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 20.5.2021 klo 16.30

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj on sopinut Britanniassa sijaitsevaan ydinvoimaprojektiin liittyvästä tiedonhallinnan optimoinnista saksalaisen Bilfinger Engineering & Technologies GmbH:n kanssa. Kyseessä on Enersensen ensimmäinen sopimus kyseisessä ydinvoimaprojektissa.

Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen pitää yrityksen vankkaa kokemusta tiedonhallinnan optimoinnista olennaisena seikkana sopimuksen syntymiseen.

”Enersense on tehnyt yli vuosikymmenen ajan yhteistyötä Bilfinger Engineering & Technologies GmbH:n kanssa Olkiluoto 3 -projektissa. Nyt allekirjoitettu uutta ydinvoimaprojektia koskeva sopimus on jatkoa tälle pitkälle, hyvin sujuneelle yhteistyöllemme. Pitkäaikaisen asiakkaamme kanssa solmittu uusi sopimus osoittaa, että olemme vastuullinen kumppani ja osaamistamme arvostetaan”, Holopainen toteaa.
 
Tiedonhallinnan optimointi pitää sisällään henkilöstön tietojen, pätevyyksien, koulutusten ja dokumenttien hallinnan. ”Sen avulla varmistamme, että asiakas täyttää lain vaatimukset tässä uudessa ydinvoimaprojektissa kuten on avullamme Olkiluoto 3 -projektissa tehnyt”, Holopainen kertoo.

Uusi ydinvoimalaitos on Britannian suurin rakennusprojekti ja ensimmäinen uusi ydinvoimala, joka rakennetaan Britanniaan vuosikymmeniin.

”Nyt solmittu sopimus avaa meille mielenkiintoisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia kyseisessä ydinvoimaprojektissa”, Holopainen sanoo.

Enersensen IFRS pro forma -taloudelliset tiedot liittyen Empower -yrityskauppaan

Enersense International Oyj
Yhtiötiedote, 10.5.2021 klo 16.10

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj (myöhemmin “Enersense”) julkistaa tilintarkastamattomia pro forma -taloudellisia tietoja (myöhemmin ”Pro forma -tiedot”) tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 kuvaamaan 31.7.2020 toteutuneen yrityskaupan, jossa Enersense osti Empower-konsernin (myöhemmin “Empower”) emoyhtiön Empower Oyj:n koko osakekannan (myöhemmin ”Empower-yrityskauppa”), vaikutusta Enersensen IFRS-tuloslaskelmatietoihin ikään kuin Empower-yrityskauppa ja siihen liittyvät rahoitusjärjestelyt olisivat tapahtuneet 1.1.2020. Pro forma ‑tiedot on esitetty ainoastaan havainnollistamistarkoituksessa.

Enersense julkaisi 6.5.2021 tilintarkastamattomat IFRS -taloudelliset tiedot laajasta tuloslaskelmasta, konsernitaseesta ja keskeisistä tunnusluvuista 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta sekä 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta. Samalla tiedotteella kuvattiin IFRS-raportointiin siirtymisestä aiheutuvat keskeiset erot suomalaiseen tilinpäätösnormistoon verrattuna.

Tilintarkastamaton pro forma -tuloslaskelma 1.1.–31.12.2020

1.1.–31.12.2020
Enersense historiallinen 1.1.–31.12.2020 Empower oikaistu 1.1.–31.7.2020 Hankinnan ja rahoituksen oikaisut Enersense pro forma
EUR tuhatta, jollei toisin mainittu (IFRS) (IFRS) (IFRS) (IFRS)
Liikevaihto 147 460 93 161 240 620
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 302 596 898
Valmistus omaan käyttöön 461 159 620
Liiketoiminnan muut tuotot 1 804 141 1 945
Materiaalit ja palvelut -59 327 -39 100 -98 427
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -69 973 -38 798 -108 771
Poistot ja arvonalentumiset -4 995 -3 401 -1 115 -9 511
Liiketoiminnan muut kulut -11 019 -12 021 -23 040
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoitusten tuloksesta 67 48 116
Liikevoitto (-tappio) 4 780 786 -1 115 4 451
Rahoitustuotot 50 292 342
Rahoituskulut -1 972 -1 974 -228 -4 174
Rahoitustuotot- ja kulut -1 921 -1 683 -228 -3 832
Voitto (tappio) ennen veroja 2 859 -897 -1 343 619
Tuloverot -480 -13 -493
Tilikauden voitto (tappio) 2 379 -910 -1 343 126
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot -367 -367
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
    Etuuspohjaisten työsuhteen jälkeisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen -42 -10 -53
Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden -409 -10 -419
Tilikauden laaja tulos 1 970 -920 -1 343 -293
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 2 039 -843 -1 343 -147
Määräysvallattomille omistajille  340 -67 273
Tilikauden voitto (tappio) 2 379 -910 -1 343 126
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 1 630 -853 -1 343 -566
Määräysvallattomille omistajille 340 -67 273
Tilikauden laaja tulos 1 970 -920 -1 343 -293
Osakekohtainen tulos (euroa) 0,27 -0,02

Laatimisperusta

Pro forma -tiedot on esitetty ainoastaan havainnollistamistarkoituksessa. Pro forma -tiedot havainnollistavat Empower-yrityskaupan vaikutusta ikään kuin yrityskauppa ja siihen liittyvät rahoitusjärjestelyt olisivat tapahtuneet 1.1.2020. Pro forma -tiedot on laadittu Enersensen 6.5.2021 julkaisemassa IFRS-siirtymään liittyvässä yhtiötiedotteessa kuvattujen Enersensen IFRS-tietojen mukaisesti.

Enersense osti 31.7.2020 Empower-konsernin emoyhtiön Empower Oyj:n koko osakekannan. Maksettu kauppahinta oli 1 euro, jonka lisäksi Enersense sitoutui hankinnan kohteen oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen 8,0 miljoonalla eurolla, joka hankittiin suunnatulla osakeannilla. Lisäksi hankinnan yhteydessä Enersense neuvotteli Empower Oyj:n rahoitussopimukseen liitettävän uuden 13,0 miljoonan euron rahoituslimiitin, joka muodostuu 11,0 miljoonan euron luottolimiitistä ja 2,0 miljoonan euron pankkitakauslimiitistä.

Pro forma -tiedot on johdettu seuraavista taloudellisista tiedoista:

  • Enersensen 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta IFRS:n mukaisesti laaditusta konsernituloslaskelmasta, johon sisältyvät Empower-yrityskaupan myötä siirtyneiden Empowerin liiketoimintojen luvut ajalta 1.8.2020-31.12.2020.
  • Empowerin kirjanpidosta johdetusta suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaisesti laaditusta tilintarkastamattomasta Empowerin konsernituloslaskelmasta 31.7.2020 päättyneeltä seitsemän kuukauden jaksolta, joka on esitetty ilman 30.6.2020 myytyä Empower IM Oy:tä sekä ilman Empower IM Oy:n kaupan johdosta Empowerin konsernituloslaskelmaan kirjattua myyntivoittoa.

Pro forma -tietoja laadittaessa FAS:n mukaisesti laaditut Empowerin historialliset tuloslaskelmatiedot on saatu vastaamaan Enersensen käyttämää IFRS-tuloslaskelman esittämistapaa tekemällä tiettyjä uudelleenluokitteluja erien välillä ja tekemällä IFRS-oikaisuja Empowerin laatimisperiaatteiden yhdenmukaistamiseksi Enersensen IFRS-laatimisperiaatteiden kanssa. Lisäksi Empower-yrityskaupan yhteydessä Empower Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden velkoja ja muita maksuvastuita mitätöitiin akordijärjestelyin eivätkä kyseiset velat ja maksuvastuut siirtyneet yrityskaupassa Enersenselle. Tästä johtuen Pro forma -tiedoissa näihin Empowerin velkoihin ja maksuvastuisiin liittyvät rahoitustuotot ja rahoituskulut on eliminoitu.

Pro forma -tietoja laadittaessa historiallisiin taloudellisiin tietoihin on tehty oikaisuja, jotka koskevat välittömästi Empower-yrityskaupasta ja siihen liittyvistä rahoitusjärjestelyistä johtuvien tapahtumien pro forma ‑vaikutusta. Hankinnan oikaisuina esitetään Empower-yrityskaupassa hankittujen asiakassuhteiden ja tilauskannan poistot ja rahoituksen oikaisu kuvaa Empower Oyj:n rahoitussopimukseen liitetystä ja hankinnan yhteydessä neuvotellusta 11,0 miljoonan euron luottolimiitistä syntyvää korkokulua ikään kuin hankinta ja luottolimiitin nosto olisivat tapahtuneet 1.1.2020. Pro forma -oikaisujen verovaikutusta ei ole kirjattu Suomessa syntyvien kulujen osalta pro forma ‑tuloslaskelmaan, sillä Empowerilla on verotuksessa vahvistettuja tappioita, ja historiallisista tappioista johtuen laskennallista verosaamista kirjataan vain sen verran kuin voidaan hyödyntää laskennallista verovelkaa vasten. Baltiassa syntyvistä käyvän arvon oikaisujen poistoista ei ole kirjattu verovaikutusta pro forma ‑tuloslaskelmaan, sillä Virossa ja Latviassa verotetaan yrityksen tulosta vain silloin kun se jaetaan osinkona.

Pro forma -tietojen esittämä hypoteettinen tilanne ei välttämättä kuvaa sitä, millainen Enersensen toiminnan tulos olisi ollut, jos yrityskauppa olisi toteutunut 1.1.2020, eikä Pro forma -tietojen ole tarkoitus ennakoida Enersensen liiketoiminnan tulosta tulevaisuudessa. Enersensen todellinen tulos saattaa tulevaisuudessa poiketa olennaisesti näistä Pro forma -tiedoista. Pro forma -tiedot eivät myöskään kuvaa kustannussäästöjä, synergiaetuja tai tulevaisuudessa syntyviä integraatiokuluja, joita odotetaan muodostuvan tai joita saattaa syntyä Empower-yrityskaupan seurauksena 31.12.2020 jälkeen. Enersensen toteutuva efektiivinen verokanta saattaa olla merkittävästi erilainen kuin Pro forma -tiedoissa on esitetty.

Kaikki Pro forma -tiedoissa esitettävät luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei toisin ole mainittu. Luvut on pyöristetty. Siten tietyissä tapauksissa sarakkeen tai rivin lukujen summa ei aina vastaa tarkalleen sarakkeen tai rivin loppusummana esitettyä lukua.

Pro forma -tunnusluvut

Enersense esittää alla joitakin liiketoimintansa tuloksellisuutta koskevia tunnuslukuja pro forma -perusteisesti kuvatakseen Empower-yrityskaupan vaikutusta ikään kuin kyseiset transaktiot olisivat toteutuneet 1.1.2020.

1.1.–31.12.2020
Enersense pro forma
EUR tuhatta, jollei toisin mainittu Tilintarkastamaton
Liikevaihto 240 620
Liikevoitto 4 451
Oikaistu liikevoitto (oikaistu EBIT) 9 367
Käyttökate (EBITDA) 13 962
Oikaistu käyttökate (oikaistu EBITDA) 16 804
Tilikauden voitto (tappio) 126
Osakekohtainen tulos (euroa) -0,021)
1) Pro forma -osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva pro forma -tilikauden tappio jaettuna ulkona olevan osakemäärän pro forma -perusteisella painotetulla keskiarvolla 9 547 729.

Pro forma -perusteiset vaihtoehtoiset tunnusluvut

Enersense esittää tiettyjä tunnuslukuja, jotka eivät ole Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ”ESMA”) antaman ohjeen ”Vaihtoehtoiset tunnusluvut” mukaan IFRS-standardeissa määriteltyjä tai nimettyjä historiallista taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja kuvaavia tunnuslukuja, vaan ne ovat vaihtoehtoisia tunnuslukuja.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään, eivätkä ne korvaa tilinpäätöksessä esitettyjä tunnuslukuja. Yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi Enersensen esittämät vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden esittämien, samalla tavalla nimettyjen, tunnuslukujen kanssa.

 

Pro forma -perusteisten vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytyslaskelmat

Käyttökate ja oikaistu käyttökate

1.1.–31.12.2020

EUR tuhatta Enersense historiallinen 1.1.–31.12.2020 Empower oikaistu
1.1.–
31.7.2020
Hankinnan ja rahoituksen oikaisut Enersense pro forma
Liikevoitto (-tappio) 4 780 786 -1 115 4 451
Poistot ja arvonalentumiset 4 995 3 401 1 115 9 511
Käyttökate (EBITDA) 9 775 4 187 13 962
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Yritysjärjestelyihin liittyvät kustannukset 2 031 1 125 3 156
     Käyttöomaisuuden ja sijoitusten myyntivoitot -295 -19 -314
Oikaistu käyttökate (oikaistu EBITDA) 11 510 5 293 16 804

Oikaistu liikevoitto

1.1.–31.12.2020
EUR tuhatta Enersense historiallinen 1.1.–31.12.2020 Empower oikaistu
1.1.–
31.7.2020
Hankinnan ja rahoituksen oikaisut Enersense pro forma
Liikevoitto (-tappio) 4 780 786 -1 115 4 451
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Yritysjärjestelyihin liittyvät kustannukset 2 031 1 125 3 156
     Käyttöomaisuuden ja sijoitusten myyntivoitot -295 -19 -314
Yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot 959 1 115 2 074
Oikaistu liikevoitto (oikaistu EBIT) 7 474 1 892 9 367

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus
Käyttökate (EBITDA) Liikevoitto (-tappio) + Poistot ja arvonalentumiset Kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta ilman poistojen ja arvonalentumisten vaikutusta.
Oikaistu käyttökate (oikaistu EBITDA) Käyttökate + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Oikaistu käyttökate kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta ilman poistojen ja arvonalentumisten sekä vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien vaikutusta. Kyseinen tunnusluku esitetään tarkoituksena tuoda esiin taustalla olevan liiketoiminnan tuloksellisuutta ja parantaa vertailtavuutta eri kausien välillä.
Liikevoitto (-tappio) Voitto (tappio) ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja rahoituskuluja Liikevoitto kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta.
Oikaistu liikevoitto (oikaistu EBIT) Liikevoitto (-tappio) + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät + Yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot1) Oikaistu liikevoitto kuvastaa liiketoiminnan tuloksellisuutta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien ja yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistojen vaikutusta. Kyseinen tunnusluku esitetään tarkoituksena tuoda esiin taustalla olevan liiketoiminnan tuloksellisuutta ja parantaa vertailtavuutta eri kausien välillä.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Tietyt varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus kauden tuloslaskelmaan, on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina eriä, jos ne aiheutuvat:A) Johdon harkinnan mukaan tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavista olennaisista eristä, jotka liittyvät yritysjärjestelyihin, kuten yrityshankintojen transaktiokuluihin ja integraatiokuluihin mukaan lukien työsuhteiden päättämiseen liittyviin kuluihin, ja/tai rakenteellisiin uudelleenjärjestelyihin sekä merkittäviin irtisanomiskustannuksiinB) Käyttöomaisuuden ja sijoitusten myyntivoitoista ja -tappioista Käytetään osatekijänä oikaistun käyttökatteen ja oikaistun liikevoiton laskemisessa.

1) Asiakassuhteiden ja tilauskannan poistot

Enersense International Oyj siirtyy IFRS-raportointiin – uusi ohjeistus vuodelle 2021

Enersense International Oyj
Yhtiötiedote, 6.5.2021 klo 14.00

Enersense International Oyj (emoyhtiö tai yhtiö, yhdessä sen tytäryhtiöiden kanssa Enersense tai konserni) siirtyy suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä (Finnish Accounting Standards – FAS) kansainväliseen IFRS (International Financial Reporting Standards) -raportointiin. Enersense International Oyj julkaisee ensimmäisen IFRS-standardien mukaisesti laaditun konsernitilinpäätöksensä 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta. Vertailutiedot esitetään 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta ja IFRS-raportoinnin siirtymäpäivä on 1.1.2019. Enersense International Oyj on aiemmin laatinut sekä tilinpäätöksensä että puolivuosikatsauksensa suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaisesti.

Enersensen kasvu on jatkunut vuoden 2020 aikana. Kasvu johtui Empower-yrityshankinnan ja Enersensen liiketoiminnan orgaanisen kasvun yhteisvaikutuksesta. Enersense on vahvasti mukana tukemassa vallitsevaa energiamurrosta ja mahdollistamassa päästötöntä yhteiskuntaa. Enersensen kokonaistilauskanta yli kaksinkertaistui elokuusta vuoden loppuun 2020. Tilauskannan kasvu on jatkunut myös vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tilauskanta jaksottuu vuosille 2021–2023, joista suurin osuus vuodelle 2021. Enersensen onnistunut kasvustrategian toteuttaminen ja liiketoimintaan investoiminen vahvistaa yhtiön asemaa päästöttömien energiaratkaisujen toteuttajana. Uusien rahoituskanavien ja tunnettavuuden lisääntyminen asiakkaiden, liikekumppanien sekä sijoittajien keskuudessa parantaa Enersensen kilpailukykyä ja markkinoiden tietoisuutta. Yhtiö näkee siirtymisen IFRS-raportointiin perustelluksi. Johto arvioi siirtymän lisäävään lukujen vertailukelpoisuutta toimialan muihin yhtiöihin Suomessa ja kansainvälisesti tuottaen lisäarvoa Enersense International Oyj:n omistajille.

Yhtiö ohjeisti suomalaiseen tilinpäätösnormistoon perustuvassa liiketoimintakatsauksessaan 4.5.2021, että se ennakoi liikevaihdon olevan 215–245 miljoonaa euroa ja käyttökatteen ilman Enersensen ja Empowerin integraatiosta aiheutuvia kuluja olevan 12-15 miljoonaa euroa vuonna 2021.   IFRS-siirtymä aiheuttaa laskenta- ja raportointiperiaatteista johtuvia muutoksia yhtiön ohjeistukseen vuodelle 2021. IFRS-siirtymän myötä yhtiö ohjeistaa jatkossa kolmea tunnuslukua, jotka ovat liikevaihto, oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto. Oikaistun käyttökatteen ja oikaistun liikevoiton laskentaperiaate on kuvattu tämän tiedotteen kappaleessa ”Keskeiset tunnusluvut, tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytyslaskelmat”.

Yhtiön uusi ohjeistus vuodelle 2021:

  • Liikevaihto: 215–245 miljoonaa euroa
  • Oikaistu käyttökate: 17–20 miljoonaa euroa
  • Oikaistu liikevoitto: 8–11 miljoonaa euroa 

Yhtiö tulee jatkossa raportoimaan toiminnastaan perustuen neljään segmenttiin, jotka ovat Power, Smart Industry, Connectivity ja International Operations. Nykyisistä liiketoiminta-alueista Staff Leasing ei täytä IFRS 8-standardin mukaisia toimintasegmentin määritelmiä, ja se raportoidaan jatkossa osana Smart Industry-segmenttiä.

Enersense on laatinut seuraavat tilintarkastamattomat IFRS -taloudelliset tiedot antaakseen sijoittajilleen vertailutietoa Enersensen laajasta tuloslaskelmasta, konsernitaseesta ja keskeisistä tunnusluvuista 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta sekä 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta. Empower-yrityskaupan myötä siirtyneiden liiketoimintojen luvut sisältyvät konsernilukuihin alkaen elokuusta 2020. Lisäksi esitetään IFRS-siirtymäpäivän konsernitase 1.1.2019. IFRS-raportointiin siirtymisestä aiheutuvat keskeiset erot suomalaiseen tilinpäätösnormistoon verrattuna on kuvattu tämän tiedotteen liitetiedoissa.

Merkittävimmät IFRS-raportointiin siirtymisen aiheuttamat yhtiökohtaiset vaikutukset:

  • Liikearvoa ei enää poisteta, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Liikearvopoistojen peruuttaminen parantaa liikevoittoa 3 660 tuhatta euroa tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020 ja 882 tuhatta euroa tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2019. Oikaisu nostaa taseen loppusummaa 4 521 tuhannella eurolla 31.12.2020 päättyneellä tilikaudella ja 862 tuhannella eurolla 31.12.2019 päättyneellä tilikaudella.
  • Empowerin hankinnassa kirjattujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on 14 142 tuhatta euroa, joka sisältää muun muassa 9 660 tuhatta euroa asiakassuhteita ja 1 108 tuhatta euroa tilauskantaa. Asiakassuhteiden ja tilauskannan poistot olivat 959 tuhatta tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020.  
  • Yrityshankintojen yhteydessä tunnistetuista aineettomista hyödykkeistä tehdään poistot niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana.
  • Tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020 tulosta rasittavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyvät transaktiokustannukset (noin 324 tuhatta euroa), jotka on FAS-tilinpäätöksessä käsitelty osana osakkeiden hankintamenoa.
  • Empower SIA:n käsittely tytäryhtiönä (FAS-tilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä) ja Empower 4Wind OÜ:n käsittely yhteisyrityksenä (FAS-tilinpäätöksessä tytäryrityksenä) nostaa liikevaihtoa 3 005 tuhatta euroa ja parantaa liikevoittoa 331 tuhatta euroa nettona.
  • Vuokrasopimusstandardin (IFRS 16) käyttöönotto parantaa liikevoittoa 109 tuhatta euroa tilikaudella 1.1.-31.12.2020 ja 36 tuhatta euroa tilikaudella 1.1.-31.12.2019.
  • Nettorahoituskustannukset nousivat 299 tuhatta euroa tilikaudella 1.1.-31.12.2020 ja 40 tuhatta euroa tilikaudella 1.1.-31.12.2019. Rahoituskustannuksissa on IFRS 16 -mukaisia vuokrasopimusvelan diskonttauksesta aiheutuvia korkokuluja 151 tuhatta euroa 1.1.-31.12.2020 ja 40 tuhatta euroa 1.1.-31.12.2019.

Tässä tiedotteessa esitetyt taloudelliset tiedot ovat tilintarkastamattomia lukuun ottamatta suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaista konsernin tuloslaskelmaa tilikausilta 1.1.-31.12.2019 ja 1.1.-31.12.2020 ja konsernitasetta 31.12.2018, 31.12.2019 ja 31.12.2020 päättyneiltä kausilta.


 

    

 

IFRS-siirtymän liitetiedot

Seuraavassa esitetään yhteenveto IFRS-standardien käyttöönoton vaikutuksista Enersense International Oyj:n konsernituloslaskelmaan ja konsernitaseeseen. Kohdat 3. Konsernitilinpäätöksen rakenteen muutokset ja 4. Yrityskaupat ja liikearvo liittyvät pääasiassa Empowerin hankintaan.

  1. Korjaukset Suomen kirjanpitolain mukaiseen tilinpäätökseen

Seuraavat korjaukset on tehty FAS-tilinpäätöksessä esitettyihin lukuihin:

1. a) Osakkuusyhtiölle annettu laina, 330 tuhatta euroa, on siirretty pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoitusten erästä pitkäaikaisiin lainasaamisiin taseessa 31.12.2019.

1. b) Määräysvallattomien osuuden hankinnassa syntynyt FAS: n mukainen liikearvo 428 tuhatta euroa, on kirjattu vähentäen samalla kertyneitä voittovaroja 31.12.2020. Tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020 vähemmistön hankintaan liittyen vähennettiin liiketoiminnan muita kuluja 49 tuhatta euroa.

1. c) Muuntoeroja on kasvatettu ja kertyneitä voittovaroja vähennetty FAS-korjauksena 412 tuhatta euroa taseessa 31.12.2020 liittyen Ruotsissa toimivan sivuliikkeen hankintahetken nettovarojen muuntamiseen ja hankintahetken oman pääoman eliminoimiseen. 

1. d) Tuloverovelkojen ja tuloverokulun lisäyksenä kirjattiin 358 tuhatta euroa taseessa 31.12.2020 ja tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020.

1. e) Liiketoiminnan muita tuottoja ja muita kuluja vähennettiin 446 tuhatta euroa FAS-korjauksena liittyen konsernin sisäisen aineettomien hyödykkeiden myynnin eliminointiin tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020.

  1. Esittämistapaa koskevat muutokset

Seuraavat uudelleenluokittelut on tehty, jotta FAS-tilinpäätöksen tietojen esittämistapa on saatu vastaamaan IFRS- tilinpäätöksen esittämistapaa:

2. a) Vuokrakohteiden perusparannusmenot on uudelleenluokiteltu FAS:n mukaan esitetystä aineettomien hyödykkeiden erästä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden erään IFRS-standardien mukaisesti. Uudelleenluokittelun johdosta aineettomista hyödykkeistä siirrettiin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 124 tuhatta euroa taseessa 31.12.2020.

2. b) Käyttöomaisuushyödykkeiden ennakkomaksut on uudelleenluokiteltu FAS-tilinpäätöksessä esitetystä lyhytaikaiset muut saamiset -erästä muut aineettomat hyödykkeet -erään. Uudelleenluokittelun johdosta siirrettiin 17 tuhatta euroa muut aineettomat hyödykkeet -erään taseessa 31.12.2019. 

2. c) Pitkäaikaiset myynti ja muut saamiset -erästä on siirretty 4 tuhatta euroa lyhytaikaiset muut saamiset -erään avaavassa taseessa 1.1.2019 ja taseessa 31.12.2019.

2. d) Pantattu tili on uudelleenluokiteltu FAS-tilinpäätöksessä esitetystä pitkäaikaiset lainasaamiset -erästä pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset -erään. Uudelleenluokittelun johdosta siirrettiin 600 tuhatta euroa pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset -erään taseessa 31.12.2020.

2. e) Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset on uudelleenluokiteltu lyhytaikaiset muut saamiset -erästä omalle rivilleen taseessa ja kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat on uudelleenluokiteltu muut velat -erästä omalle rivilleen taseessa. Uudelleenluokittelun johdosta avaavassa taseessa 1.1.2019 siirrettiin 158 tuhatta euroa kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset -erään. Taseessa 31.12.2019 siirrettiin 100 tuhatta euroa kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset -erään ja 15 tuhatta euroa kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat -erään. Taseessa 31.12.2020 siirrettiin 158 tuhatta euroa kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset -erään ja 102 tuhatta euroa kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat -erään.

2. f) Pankkilainat on uudelleenluokiteltu FAS-tilinpäätöksessä esitetystä pitkäaikaiset lainat -erästä lyhytaikaiset lainat-erään kovenanttirikkomusten johdosta. Uudelleenluokittelun johdosta 1 371 tuhatta euroa siirrettiin avaavassa taseessa 1.1.2019 ja 1 021 tuhatta euroa taseessa 31.12.2019.

2. g) COVID-19 liitännäinen arvonlisäveron takaisinmaksuvelka on uudelleenluokiteltu FAS-tilinpäätöksessä esitetystä pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset lainat ja lyhytaikaiset muut velat -eristä omalle pitkäaikaset ja lyhytaikaiset verohallinnon maksujärjestely -riveille. Uudelleenluokittelun johdosta 518 tuhatta euroa siirrettiin pitkäaikaiset lainat -erästä ja 1 035 tuhatta euroa lyhytaikaiset lainat -erästä vastaavaan verohallinnon maksujärjestely -erään ja 891 tuhatta euroa siirrettiin lyhytaikaiset muut velat-erästä lyhytaikaiset verohallinnon maksujärjestely -erään taseessa 31.12.2020.

2. h) FAS-tilinpäätöksessä varaukset esitetään omana eränään oman pääoman alla, ennen pitkäaikaisia velkoja. IFRS-tilinpäätöksessä varaukset esitetään omalla rivillään pitkäaikaisissa ja lyhytaikaisissa veloissa. Uudelleenluokittelun johdosta siirrettiin 481 tuhatta euroa pitkäaikaiset varaukset -erään ja 1 592 tuhatta euroa lyhytaikaiset varaukset -erään taseessa 31.12.2020. 

2. i) FAS-tilinpäätöksessä liiketoiminnan muut tuotot -erässä esitetty työntekijöiltä peritty ateriakorvaus on uudelleenluokiteltu erään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Uudelleenluokittelun johdosta 241 tuhatta euroa siirrettiin työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -erään tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2019 ja 125 tuhatta euroa tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020.

2. j) FAS-tilinpäätöksessä rahoitustuotoissa ja -kuluissa esitetyt ostoihin liittyviä realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssierot on uudelleenluokiteltu erään materiaalit ja palvelut. Uudelleenluokittelun johdosta 192 tuhatta euroa siirrettiin erästä rahoituskulut ja 21 tuhatta euroa erästä rahoitustuotot. Siirron nettovaikutus erään materiaalit ja palvelut oli 171 tuhatta euroa tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020.  

2. k) FAS-tilinpäätöksessä vähemmistöosuudet esitetään konsernituloslaskelmassa omalla rivillään tilikauden voittoa tai tappiota edeltävänä eränä. IFRS-tilinpäätöksessä määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta sisältyy konsernin tilikauden tulokseen, ja tilikauden tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erikseen. Uudelleenluokittelun johdosta siirrettiin tuloslaskelman vähemmistöosuudet -riviltä tilikauden tulokseen -109 tuhatta euroa tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2019 ja 340 tuhatta euroa tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020.

2. l) FAS-tilinpäätöksessä ei esitetä laajan tuloslaskelman eriä. IFRS-tilinpäätöksessä muuntoerojen muutos esitetään muissa laajan tuloksen erissä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi. Uudelleenluokittelun johdosta siirrettiin 4 tuhatta euroa tuloslaskelman muiden laajan tuloksen eriin, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2019 ja -367 tuhatta euroa tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020.

  1. Konsernitilinpäätöksen rakenteen muutokset

Enersense omistaa Empower SIA:sta (Empower SIA) 49 % 31.12.2020. FAS-tilinpäätöksessä yhtiö on käsitelty osakkuusyhtiönä ja yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. IFRS-tilinpäätöksessä Empower SIA käsitellään tytäryrityksenä, mistä erotellaan 51 % mukainen osuus määräysvallattomille omistajille. Enersensellä katsotaan olevan kontrolli Empower SIA:sta osakassopimuksen sisältävän osto-option perusteella, joka on koska vaan käytettävissä. Empower ja sen mukana Empower SIA hankittiin 31.7.2020, joten esittämistapaa koskeva muutos ei vaikuttanut Enersensen vertailukauden lukuihin. Empower ja sen mukana Empower SIA on yhdistelty Enersenseen hankintahetkestä lähtien.

Empower SIA:n yhdistely vaikutti seuraavasti tuloslaskelmaan 31.12.2020 päättyneellä tilikaudella:

Empower SIA:n yhdistely vaikutti seuraavasti taseeseen 31.12.2020:

 

Enersense omistaa 60% Empower 4Wind OÜ:sta. FAS-tilinpäätöksessä yhtiö on käsitelty tytäryhtiönä ja yhdistelty rivi riviltä konsernin lukuihin erottaen 40% osuuden määräysvallattomalle omistajalle. IFRS-tilinpäätöksessä Empower 4Wind OÜ käsitellään yhteisyrityksenä. Järjestely perustuu sopimukseen ja kaikki merkitykselliset toiminnot vaativat yksimielisen päätöksen osakkeenomistajilta. Järjestely antaa oikeuden Empower 4Wind OÜ:n nettovaroihin ja se yhdistellään IFRS-konserniin pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Tytäryhtiökäsittelyssä rivi riviltä yhdistellyt erät peruutetaan ajalta 1.8.-31.12.2020. Empower ja sen mukana Empower 4Wind OÜ hankittiin 31.7.2020, joten esittämistapaa koskeva muutos ei vaikuta Enersensen vertailukauden lukuihin. Empower on yhdistelty konserniin hankintahetkestä lähtien.Empower 4Wind OÜ:n käsittely yhteisyrityksenä vaikutti seuraavasti tuloslaskelmaan 31.12.2020 päättyneellä tilikaudella:

 


 

Empower 4Wind OÜ:n käsittely yhteisyrityksenä vaikutti seuraavasti taseeseen 31.12.2020:

 

  1. Yrityskaupat ja liikearvo

Enersense International Oyj on käyttänyt IFRS 1 -standardin sallimaa helpotusta eikä ole soveltanut IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia ennen IFRS-raportointiin siirtymistä tapahtuneisiin yrityskauppoihin. Näin ollen FAS:n mukaisen avaavan taseen 1.1.2019 liikearvo siirrettiin IFRS-taseeseen 1.1.2019. IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sitä testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. IFRS 3 -standardia sovelletaan kaikkiin 1.1.2019 tai sen jälkeen toteutuneisiin liiketoimintojen yhdistämisiin.

Enersense osti Empower Oyj:n koko osakekannan 31.7.2020.

Oheisessa taulukossa on esitetty IFRS-oikaisut, jotka on tehty liikearvoon taseessa 31.12.2020, 31.12.2019 ja 1.1.2019:

 


 

i) Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvästä liikearvosta ei IFRS-standardeja sovellettaessa tehdä poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun esiintyy viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. IFRS-standardeja sovellettaessa ei kirjata liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvää konsernireserviä, vaan se kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti.

FAS-tilinpäätöksessä tuloslaskelmaan 1.1.-31.12.2019 kirjattu liikearvopoisto sekä konsernireservin vähennys, yhteensä 882 tuhatta euroa peruutettiin IFRS-oikaisuna tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2019. Lisäksi oikaistiin Värväämön lisäkauppahintamuutos 23 tuhatta euroa liikearvosta liiketoiminnan muihin kuluihin. Taseessa 31.12.2019 nämä oikaisut lisäsivät liikearvoa 862 tuhatta euroa ja pienensivät konsernireserviä 14 tuhatta euroa. Taseesta 1.1.2019 oikaistiin konsernireservi 17 tuhatta euroa kertyneisiin voittovaroihin.

FAS-tilinpäätöksessä tuloslaskelmaan 1.1.-31.12.2020 kirjattu liikearvopoisto sekä konsernireservin vähennys, yhteensä 3 656 tuhatta euroa peruutettiin IFRS-oikaisuna tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020. Taseessa poistojen peruuttaminen lisäsi liikearvon määrää 4 521 tuhatta euroa ja pienensi konsernireservin määrää 11 tuhatta euroa 31.12.2020.

ii) Enersense Painting Oy:n määräysvallattomien omistajien osuuden hankinnasta FAS:n mukaisesti syntynyt liikearvon lisäys 428 tuhatta euroa oikaistiin kertyneisiin voittovaroihin 31.12.2020. IFRS:ssä omistusosuuksien lisäykset tytäryhtiöstä käsitellään oman pääoman sisällä.

iii) Empower Oyj:n hankinta:

Empower Oyj:n koko osakekannan hankinnassa ostetut nettovarat oikaistiin hankintahetkellä 31.7.2020 vastaamaan Enersensen laskentaperiaatteita. Tällä oli yhteensä 2 206 tuhannen euron vaikutus liikearvoon. Tämä jakaantui seuraavasti:

  • Aktivoitujen tuotekehitysmenojen 1 809 tuhatta euroa kirjaaminen pois taseesta kasvatti liikearvoa vastaavasti. Aktivoidut kulut liittyivät projekteihin, joita ei aiota saattaa loppuun. Näiden tuotekehitysmenojen oikaisemisella oli 188 tuhannen euron positiivinen vaikutus tuloslaskelmassa 1.1. – 31.12.2020 lähinnä pienempien poistojen johdosta.  

  • IFRS:n mukaisen luottotappiovarauksen kirjaaminen kasvatti liikearvoa 14 tuhatta euroa
  • Määräysvallattoman omistajan osuuden ostovelvollisuuteen liittyvä rahoitusvelka lisäsi liikearvoa 367 tuhatta euroa.
  • Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyen kirjattu nettovelka lisäsi liikearvoa 385 tuhatta euroa.
  • Siirtovelkoihin tehty oikaisu kasvatti liikearvoa 135 tuhatta euroa. Tällä oli 135 tuhannen euron vaikutus tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020.
  • Laskentaperiaateoikaisujen verovaikutus pienensi liikearvoa 416 tuhatta euroa.
  • Empower SIA:n yhdisteleminen tytäryhtiönä vähentää liikearvoa 87 tuhatta euroa.

Käyvän arvon oikaisut aineettomiin hyödykkeisiin muodostuvat Empower Oyj hankinnan yhteydessä kirjatuista asiakassuhteiden ja tilauskannan käyvän arvon kohdistuksista. Oikaisu pienensi liikearvoa 10 768 tuhatta euroa. Asiakassuhteista tehdään poistot 10 vuodessa, ja tilauskantaa poistetaan vuoden kuluessa. Asiakassuhteista sekä tilauskannasta kirjattiin IFRS-oikaisuna poistoja 959 tuhatta euroa tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020.

Empower Oyj:n vaihto-omaisuuteen tehtiin hankintahetkellä 46 tuhannen euron oikaisu mikä pienensi liikearvoa. Vaihto-omaisuuden käyvän arvon oikaisu kirjataan vaihto-omaisuuden kiertoajan perusteella ja on kirjattu kokonaisuudessaan tuloslaskelmaan 1.1.-31.12.2020 valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutokseen.

Käyvän arvon oikaisuihin liittyen kirjattiin hankinta hetkellä laskennallista verovelkaa 1 525 tuhatta euroa. Lisäksi hankintahetkellä kirjattiin vahvistetuista tappioista 1 400 tuhatta euroa laskennallista verosaamista. Yhteensä näillä verokirjauksilla oli 125 tuhatta euroa liikearvoa kasvattava vaikutus taseessa 31.12.2020. Empower Oyj:n hankinnan laskennalliset verot on määritetty Suomessa voimassa olevalla yhteisöverokannalla 20,0.

Yritysjärjestelyn yhteydessä toteutettiin osakeanti. Empowerin hankintaan sekä uusien osakkeiden liikkeeseen laskuun liittyvät transaktiomenot 1 003 tuhatta euroa on kirjattu FAS-tilinpäätöksessä osaksi liikearvoa. IFRS-tilinpäätöksessä hankintaan liittyvän oman pääoman ehtoisen rahoituksen kulut 679 tuhatta euroa on oikaistu pienentämään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa. Empower Oyj:n hankintaan liittyvien transaktiomenojen osuus 324 tuhatta euroa kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin 1.1.- 31.12.2020 tuloslaskelmassa.

  1. Muutokset määräysvallattomien omistajien osuudessa

Enersense Painting Oy:n määräysvallattomien omistajien osuuden hankinnasta FAS:n mukaisesti syntynyt liikearvon lisäys 428 tuhatta euroa oikaistiin kertyneisiin voittovaroihin 31.12.2020. IFRS:ssä omistusosuuksien lisäykset tytäryhtiöstä käsitellään oman pääoman sisällä.

  1. Vuokrasopimukset

Enersense on kirjannut FAS-tilinpäätöksessään vuokrasopimuksista johtuvat menot kuluksi tasaerinä vuokra-ajalle jaksotettuna ja esittänyt vuokrasopimuksiin perustuvat vastuut taseen ulkopuolisina vastuina. IFRS-tilinpäätöksessään Enersense kirjaa muista kuin lyhytaikaisista vuokrasopimuksista tai arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä koskevista sopimuksista IFRS 16 -standardin mukaisesti käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan. Tuloslaskelmaan kirjataan kuluksi käyttöoikeusomaisuuserän poistot ja vuokrasopimusvelan korkokulut.

Enersense kirjasi IFRS-oikaisuna avaavaan taseeseen 1.1.2019 käyttöoikeusomaisuuserän lisäyksen 1 829 tuhatta euroa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä siihen liittyvän pitkäaikaisen vuokrasopimusvelan 1 092 tuhatta euroa ja lyhytaikaisen vuokrasopimusvelan 737 tuhatta euroa.

Taseeseen 31.12.2019 Enersense kirjasi IFRS-oikaisuna 2 061 tuhatta euroa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä vuokrasopimusvelan 1 051 tuhatta euroa pitkäaikaisiin vuokrasopimusvelkoihin ja vuokrasopimusvelan 1 014 tuhatta euroa lyhytaikaisiin vuokrasopimusvelkoihin. Taseeseen 31.12.2020 Enersense kirjasi IFRS-oikaisuna 8 944 tuhatta euroa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä vuokrasopimusvelan 5 517 tuhatta euroa pitkäaikaisiin lainoihin ja 3 473 tuhatta euroa lyhytaikaisiin vuokrasopimusvelkoihin.

Tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2019 IFRS-oikaisuna poistokulua lisättiin 741 tuhatta euroa, liiketoiminnan muita kuluja vähennettiin 777 tuhatta euroa ja rahoituskuluja lisättiin 40 tuhatta euroa. Tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020 IFRS-oikaisuna poistokulua lisättiin 2 082 tuhatta euroa, liiketoiminnan muita kuluja vähennettiin 2 191 tuhatta euroa ja rahoituskuluja lisättiin 151 tuhatta euroa.

  1. Rahoitus

7. a) Enersense on alkanut soveltaa IFRS-standardien mukaisesti odotettujen luottotappioiden mallia, jonka seurauksena luottotappiot kirjataan aikaisemmin kuin FAS:n mukaisesti. Tämän IFRS-oikaisun johdosta myyntisaamisista vähennettiin 153 tuhatta euroa avaavassa taseessa 1.1.2019, 112 tuhatta euroa taseessa 31.12.2019 ja 126 tuhatta euroa taseessa 31.12.2020. Tuloslaskelmassa kirjattiin 41 tuhatta euroa vähentämään liiketoiminnan muita kuluja tilikaudella 1.1.-31.12.2019 ja 1 tuhatta euroa lisäämään liiketoiminnan muita kuluja tilikaudella 1.1.-31.12.2020.

7. b) Enersense on kirjannut alaskirjauksia IFRS-oikaisuna pitkäaikaisten varojen laina- ja myynti ja muiden saamisten sekä lyhytaikaisten varojen myyntisaamisten ja muiden saamisten eriin. IFRS-oikaisun johdosta pitkäaikaisia lainasaamisia vähennettiin 64 tuhatta euroa, pitkäaikaisia myynti- ja muita saamisia 6 tuhatta euroa ja lyhytaikaisia myyntisaamisia 314 tuhatta euroa avaavassa taseessa 1.1.2019. Pitkäaikaisia lainasaamisia vähennettiin 90 tuhatta euroa, pitkäaikaisia myynti- ja muita saamisia 237 tuhatta euroa ja lyhytaikaisia myyntisaamisia 47 tuhatta euroa taseessa 31.12.2019. Pitkäaikaisia lainasaamisia vähennettiin 237 tuhatta euroa, pitkäaikaisia myynti- ja muita saamisia 30 tuhatta euroa, lyhytaikaisia myyntisaamisia 47 tuhatta euroa ja lyhytaikaisia muita saamisia 60 tuhatta euroa taseessa 31.12.2020. Tuloslaskelmassa kirjattiin 9 tuhatta euroa vähentämään liiketoiminnan muita kuluja tilikaudella 1.1.-31.12.2019.

7. c) Enersense on kirjannut Empowerin hankinnasta tulleen tytäryhtiön määräysvallattoman omistajan osakkeiden ostovelvollisuuteen liittyvän velan lyhytaikaisiin muihin velkoihin. IFRS-oikaisun johdosta lyhytaikaisia muita velkoja lisättiin 327 tuhatta euroa taseessa 31.12.2020. Tuloslaskelmassa kirjattiin 40 tuhatta euroa lisäämään liiketoiminnan muita tuottoja velvoitteen muutoksesta tilikaudelle 1.1.-31.12.2020.

  1. Muut oikaisut

8. a) Enersense on soveltanut FAS:ssa menojäännöspoistomenetelmää aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. IFRS-tilinpäätöksessä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sovelletaan tasapoistomenetelmää. Enersense kirjasi IFRS-oikaisuna 20 tuhatta euroa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksenä avaavaan taseeseen 1.1.2019. Enersense kirjasi IFRS-oikaisuna 7 tuhatta euroa lisäyksenä taseeseen 31.12.2019 ja 68 tuhatta euroa vähennyksenä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseeseen 31.12.2020.

Tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2019 IFRS-oikaisuna poistokulua lisättiin 13 tuhatta euroa ja tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020 poistokulua lisättiin 76 tuhatta euroa.

8. b) Enersense on esittänyt osakeantikulut FAS:n mukaan lisäämässä liikearvoa. IFRS-standardien mukaisesti uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen liittyvät kulut esitetään oman pääoman vähennyksenä. IFRS-oikaisuna Enersense kirjasi liikearvon ja sijoitetun vapaan oman pääoman vähennyksenä 679 tuhatta euroa taseeseen 31.12.2020.

8. c) FAS:n mukaisessa tilinpäätöksessä ei esitä etuuspohjaisia velvoitteita. IFRS:n mukaan etuuspohjaisista velvoitteista kirjataan taseeseen velvoitteet velat ja varat, tuloslaskelmaan työsuoritukseen perustuva meno ja korkokulu ja laajan tuloksen muihin eriin vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Enersense kirjasi IFRS-oikaisuna työsuhde-etuuksista johtuviin velvoitteisiin 435 tuhatta euroa ja kertyneisiin voittovaroihin 350 tuhatta euroa taseeseen 31.12.2020.

Tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020 IFRS-oikaisuna työsuhde-etuuksista aiheutuvia kuluja vähennettiin 4 tuhatta euroa ja korkokuluja lisättiin 1 tuhatta euroa. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin 42 tuhatta euroa verovaikutuksella oikaistuna.

8. d) IFRS:n mukaan julkiset avustukset kirjataan siihen määrän kuin on kohtuullisen varmaa, että avustuksen ehdot täytetään ja avustus tullaan saamaan. IFRS-oikaisuna Enersense kirjasi muiden saamisten lisäyksenä 30 tuhatta euroa taseeseen 31.12.2020. Tuloslaskelmassa 1.1.-31.12.2020 liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjattiin 30 tuhatta euroa.

8. e) Enersense on soveltanut IFRS-siirtymässä IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardin helpotusta ja olettaa muuntoerot nollan suureisiksi IFRS-standardeihin siirtymispäivänä. IFRS-oikaisuna Enersense siirtää muuntoeroista 4 tuhatta euroa kertyneisiin voittovaroihin.

  1. Laskennalliset verosaamiset, laskennalliset verovelat ja kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset

Enersense on kirjannut verovaikutuksen IFRS-tuloslaskelmaan ja -taseeseen edellä esitetyistä IFRS-oikaisuista käyttäen Suomessa voimassa olevaa yhteisöverokantaa 20,0 % niiltä osin kuin verovaikutus tulee huomioida. IFRS-oikaisuna laskennallisiin verosaamisiin kirjattiin 109 tuhatta euroa avaavassa taseessa 1.1.2019, 100 tuhatta euroa taseessa 31.12.2019 ja 1 931 tuhatta euroa taseessa 31.12.2020. Laskennallisiin verovelkoihin kirjattiin IFRS- oikaisuna 6 tuhatta euroa avaavassa taseessa 1.1.2019, 17 tuhatta euroa taseessa 31.12.2019 ja 1 575 tuhatta euroa taseessa 31.12.2020. IFRS-oikaisuna kirjattiin kuluksi 21 tuhatta euroa tuloslaskelmaan 1.1.-31.12.2019 ja 28 tuhatta euroa tuloslaskelmaan 1.1.-31.12.2020.

IFRS:n mukaan laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan standardin vaatimusten toteutuessa. IFRS-oikaisuna Enersense kirjasi 6 tuhatta euroa vähentämään laskennallisia verovelkoja ja -saamisia avaavassa taseessa 1.1.2019, 17 tuhatta euroa taseessa 31.12.2019 ja 1 964 tuhatta euroa taseessa 31.12.2020.  

Yhteenveto IFRS:n käyttöönoton vaikutuksista konsernin omaan pääomaan, tilikauden tulokseen ja rahavirtaan

Seuraavissa taulukoissa esitetään yhteenveto IFRS-standardien käyttöönoton vaikutuksista Enersense-konsernin omaan pääomaan ja tilikauden tulokseen esitetyillä kausilla.

 


 

IFRS-siirtymisen merkittävimmät vaikutukset rahavirtalaskelmassa liittyivät osakeanti- ja listautumismenojen jakamiseen osaksi rahoituksen ja liiketoiminnan rahavirtaa sekä vuokrasopimusvelkojen lyhennysten esittämiseen osana rahoituksen rahavirtaa.

IFRS-tilinpäätöksessä osakeantimenot on esitetty osana rahoituksen rahavirtaa siltä osin kun kulut liittyvät välittömästi uusien osakkeiden liikkeeseen laskuun. Muilta osin ne on luokiteltu osaksi liiketoiminnan rahavirtoja. FAS-tilinpäätöksessä Enersense on esittänyt menot osana investointien rahavirtaa.

Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset on IFRS-tilinpäätöksessä esitetty osana rahoituksen rahavirtaa. FAS-tilinpäätöksessä vuokrasopimuksiin liittyvät maksut on esitetty osana liiketoiminnan rahavirtoja.

 

Keskeiset tunnusluvut, tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytyslaskelmat

Enersense esittää joitakin keskeisiä tunnuslukuja, jotka liittyvät yhtiön tilikauden tulokseen, yrityksen kannattavuuteen ja velkaantumisasteeseen. Kaikki esitettävät tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa määriteltyjä tunnuslukuja ja niitä pidetään vaihtoehtoisina tunnuslukuina. Enersense soveltaa vaihtoehtoisten tunnuslukujen raportoinnissa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n (European Securities and Market Authority) suosituksia.

 

Enersense esittää käyttökatteen, oikaistun käyttökatteen, liikevoiton, oikaistun liikevoiton, omavaraisuus- ja nettovelkaantumisasteen sekä oman pääoman tuoton vaihtoehtoisina tunnuslukuina ja lisätietona IFRS-standardien mukaisesti esitettyihin tunnuslukuihin. Enersensen johto seuraa näillä tunnusluvuilla yhtiön toiminnan tuloksellisuutta, taloudellista asemaa ja rahavirtoja.

 

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään, eivätkä ne korvaa tilintarkastetussa tilinpäätöksessä esitettyjä tunnuslukuja. Yhtiöt eivät laske vaihtoehtoisia tunnuslukuja yhdenmukaisella tavalla, ja siksi Enersensen esittämät vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden esittämien, samalla tavalla nimettyjen, tunnuslukujen kanssa.


 

Enersense on sopinut Värväämö Oy:n osakekannan myynnistä Cityworkille

Enersense International Oyj
Sisäpiiritieto 6.5.2021 klo 9.00

Päästöttömiä energiaratkaisuja toteuttava Enersense International Oyj on tänään solmitulla kauppakirjalla sopinut rakentamisen henkilöstöpalveluita tarjoavan tytäryhtiönsä Värväämö Oy:n koko osakekannan myynnistä Citywork Oy:lle. Celebris-konserniin kuuluva Citywork on koko Suomessa toimiva henkilöstöpalvelualan yritys, joka on perustettu vuonna 2006. Kaupan toteutuessa Cityworkin tarkoituksena on yhdistää Värväämö rakentamisen tuki- ja henkilöstöpalveluiden liiketoimintaansa, joka vahvistaa kaupalla merkittävästi resurssejaan sekä ottaa Värväämö-brändin liiketoimintasektorin käyttöön.

Kaupan voimaantulo edellyttää kauppakirjassa sovittujen ostajan rahoittajan suostumukseen liittyvien ehtojen toteutumista. Kaupan täytäntöönpanon arvioidaan tapahtuvan kesäkuun 2021 lopussa.

”Uuden strategiamme mukaisesti keskitymme luomaan ja kehittämään päästöttömiä energiaratkaisuja, ja tässä yhtälössä emme nähneet enää Värväämön ja rakennusalan työnvälityksen tukevan ydinliiketoimintaamme. Uskomme, että uusi omistaja mahdollistaa Värväämön kehittymisen entistä vahvemmaksi alansa toimijaksi”, toteaa Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen.  

Kauppahinta koko osakekannasta on vähintään 2.000.000 euroa ja enintään 3.000.000 euroa ja se muodostuu 500.000 euron peruskauppahinnasta, jota tarkistetaan kauppakirjan ehtojen mukaisesti sekä lisäkauppahinnasta, joka on sidottu Cityworkin rakentamisen tuki- ja henkilöstöpalveluiden liiketoiminnan käyttökatteeseen vuosina 2022 ja 2023. Kauppahinnan enimmäismäärän saavuttamiseen vaikuttaa lisäksi Cityworkin rakentamisen tuki- ja henkilöstöpalveluiden liiketoiminnan ja Värväämön liikevaihto tilikaudella 2021.

Kauppahinta maksetaan käteisellä. Toteutuessaan kaupalla ei ole vaikutusta Enersensen taloudelliseen ohjeistukseen eikä keskipitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin.  

Värväämö Oy:n palveluksessa työskentelee noin 200 työntekijää. Värväämö on erikoistunut rakennusalan työvoimavälitykseen, ja sen liikevaihto vuonna 2020 oli 13,8 miljoonaa euroa (16,5 miljoonaa euroa vuonna 2019). Yhtiön käyttökate vuonna 2020 oli noin -0,5 miljoonaa euroa (0,05 miljoonaa euroa vuonna 2019) ja tase vuonna 2020 noin 2,2 miljoonaa euroa (2,1 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Enersense ei luovu kokonaan henkilöstövuokrauksesta, vaan yhtiöön jää yhä alan osaamista ja kykyä resurssien sisäiseen skaalaamiseen. Kaupan toteutuessa Enersensen Staff Leasing -toiminta lakkautetaan, ja konserniin jää neljä liiketoiminta-aluetta: Smart Industry, Power, Connectivity ja International Operations. Smart Industry -liiketoiminnan resursointiliiketoiminta jää ennalleen.

”Kauppa ei vaikuta Enersensen kyvykkyyteen toteuttaa sisäistä resurssien skaalaamista, mikä on meille erittäin tärkeää”, Holopainen sanoo.

Enersensen neuvottelut uudesta rahoituskokonaisuudesta päätökseen

Enersense International Oyj 
Yhtiötiedote 4.5.2021 klo 10.30

 Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj on saanut päätökseen neuvottelut toimintansa rahoituksesta. Yhtiön uusi rahoituskokonaisuus koostuu kahdesta senior-lainasta sekä useasta pankkitakaus- ja laskurahoituslimiitistä. Rahoitusta käytetään toiminnan kehittämiseen sekä käyttöpääoman hallintaan. (”Uusi Rahoitus”). Osana Uutta Rahoitusta sovitut senior-lainat sekä pankkitakaukset ovat Enersensen käytettävissä, kunhan näiden nostamiselle asetetut tavanomaiset edellytykset ovat täyttyneet. 

Yhtiö korvaa 12,7 miljoonan euron lyhytaikaiset rahoituslimiitit osana Uutta Rahoitusta kahdella senior-lainalla, joiden yhteissumma on 12 miljoonaa euroa. Molemmat lainat ovat määrältään 6 miljoonaa euroa ja ne erääntyvät vuonna 2026.

Lisäksi Enersense korvaa osan aiemmista pankkitakauslimiiteistään osana uutta Uutta Rahoitusta neuvotelluilla uusilla pankkitakauslimiiteillä. Enersensellä on jatkossa käytössään yhteissummaltaan 36,9 miljoonan euron pankkitakauslimiitit. Osana Uutta Rahoitusta sovittujen uusien pankkitakauslimiittien yhteissumma on 20 miljoonaa euroa.  

Yhtiöllä on myös jatkossa käytössään yhteissummaltaan 41,5 miljoonan euron laskurahoituslimiitit, joista uusien limiittien kokonaissumma on yhteensä 27 miljoonaa euroa.    

“Olemme iloisia, että olemme saaneet uusia kumppaneita tukemaan toimintamme kehitystä. Liiketoiminnassamme käytettävien limiittien kasvu kertoo, että olemme onnistuneet erinomaisesti lisäämään myyntiämme”, toteaa Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Enersense mukaan kansalliseen vetyklusteriin

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 28.4.2021 klo 17.20

Päästöttömiä energiaratkaisuja toteuttava Enersense International Oyj on liittynyt osaksi kansallista vetyklusteria.

Kansallisen vetyklusterin tavoitteena on vauhdittaa vetytaloutta ja synnyttää Suomeen uutta liiketoimintaa, vientiä ja työpaikkoja.

”Vety on tärkeä osa tulevaisuuden energiajärjestelmää. Haluamme olla mukana edistämässä tätä kehitystä omalla tieto-taidollamme niin Suomessa kuin maailmallakin”, toteaa Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Helmikuussa 2021 aloittaneessa kansallisessa vetyklusterissa ovat mukana Kemianteollisuus, Energiateollisuus, Metallinjalostajat, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä vetytalouden kannalta merkittäviä yrityksiä.

Kansallisen vetyklusterin ohella Enersense kuuluu EU:n vetytaloutta edistävään European Clean Hydrogen Allianceen.

Kutsu: Enersensen liiketoimintakatsaus 1.1.-31.3.2021

Enersense International Oyj
Lehdistötiedote 28.4.2021 klo 10

Enersense julkaisee tammi-maaliskuun 2021 liiketoimintakatsauksensa tiistaina 4.5. arviolta klo 12. Materiaalit löytyvät sen jälkeen nettisivultamme osoitteesta www.enersense.com. Toimitusjohtaja Jussi Holopainen kertoo alkuvuoden tuloksesta myös suorassa lähetyksessä 4.5. klo 14 osoitteessa: https://bit.ly/3dXY08w. Tervetuloa kuulemaan!

Enersense International Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vaihtuu

Enersense International Oyj 
Yhtiötiedote 16.4.2021 klo 16.55

Enersense International Oyj:n (”Yhtiö”) ylimääräinen yhtiökokous päätti 16.4.2021 valita Yhtiön uudeksi hallituksen jäseneksi Jaakko Eskolan. Yhtiön hallitus päätti yhtiökokouksen jälkeen koolle kutsutussa kokouksessaan 16.4.2021 valita Jaakko Eskolan hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen nykyinen puheenjohtaja Markku Kankaala valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Herkko Plit, Päivi Jokinen, Sari Helander, Petri Suokas ja Sirpa-Helena Sormunen jatkavat hallituksen varsinaisina jäseninä.

Lisätietoja hallituksen jäsenistä on saatavilla Yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://enersense.com/fi/sijoittajalle/

Enersense on tehnyt sopimuksen liettualaisen Litgrid AB:n kanssa Jurbarkas–Bitėnai-voimajohtojen uusimisesta

Enersense International Oyj
Sisäpiiritieto 23.3.2021 klo 11.45

Päästöttömiä energiaratkaisuja toteuttavan Enersense International Oyj:n liettualainen tytäryhtiö, Empower-Fidelitas UAB, on allekirjoittanut sopimuksen Liettuan kantaverkkoyhtiö Litgrid AB:n kanssa. Sopimus koskee Jurbarkasin ja Bitėnain välisen 330 kV:n voimajohdon uudistamista.

Sopimuksen kokonaisarvo on 12,3 M€ ja projektin odotetaan valmistuvan maaliskuun 2023 loppuun mennessä. Projekti sisältää valmistelu- ja suunnittelutyöt, vanhan olemassa olevan voimajohdon purkamisen sekä 45 kilometriä pitkän uuden voimajohdon rakentamisen. Empower-Fidelitas ja Enersensen virolainen tytäryhtiö Empower AS vastaavat projektin toteuttamisesta yhdessä.

Enersensen International Operations -liiketoiminnan johtaja Margus Veensalu näkee yrityksen vahvan osaamisen keskeisenä tekijänä projektin toteuttamisessa. ”Enersensellä on kymmenien vuosien kokemus voimajohtojen rakentamisesta ja olemme mukana vastaavassa projektissa myös Virossa. On hienoa, että osaamistamme arvostetaan ja voimme toteuttaa vaativia projekteja sekä toimia vastuullisena kumppanina asiakkaillemme ”, Veensalu kertoo.

”Energiamurros tulee kasvattamaan sähkön kysyntää ja käyttöä merkittävästi tulevina vuosina. Meillä on pitkä yhteinen historia useiden maiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Yhdessä varmistamme, että toimivista yhteyksistä energiamurros ei jää kiinni”, kertoo Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Jurbarkas–Bitėnaiin välisen voimajohdon uudistaminen on tärkeä osa kokonaishanketta, jossa Itämeren alueen sähköverkkoja liitetään Manner-Euroopan sähköverkkoon.

Nyt sovitulla yhteistyöllä ei ole vaikutusta yhtiön aiemmin antamaan tulosohjeistukseen.